Luin vuoden 2021 aikana 76 kirjaa, selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tähän vähenemiseen ei ollut mitään yksittäistä syytä: toisaalta luin tänä vuonna enemmän pitkiä kirjoja, toisaalta vaihdoin äänikirjat podcasteihin, toisaalta tuli ehkä vain tehtyä jotain muutakin; vuoden 2020 92 kirjaa tuntui jo liiottelulta.
Näistä kirjoista 51 oli kaunoa, 25 tietoa. Luin taas enimmäkseen miesten kirjoittamia kirjoja (68%), tosin toisin kuin yleensä, niin sukupuolisuhde oli aika sama sekä kaunossa että tietokirjoissa.
Viime vuonna luin niin paljon jenkkikirjailijoiden teoksia, että tänä vuonna yritin tietoisesti vähentää Yhdysvalloista tulevaa kirjallisuutta ja lisätä muualta maailmasta kotoisin olevien kirjojen määrää. Tämä onnistuikin: vain 14 kirjaa (18%) oli Pohjois-Amerikasta. Lähes kaikki muut olivatkin sitten Euroopasta: 20 suomalaista, 13 brittiä ja 17 muualta Euroopasta. Afrikkalaisia kirjoja luin peräti 4, aasialaisia 3, Oseaniasta ja Latinalaisesta Amerikasta yhden kummastakin. 3 tietokirjassa oli kirjoittajia useammalta mantereelta.
Varsinkin tietokirjojen osalta olen jumalattoman kyllästynyt jenkkikirjailijoihin, koska he ymmärrettävästi kirjoittavat ennen kaikkea yhdysvaltalaisille. Jos on kiinnostunut yhteiskunnallis-historiallisista aiheista, niin ainakin minun mielestäni eurooppalainen tai tietysti erityisesti suomalainen perspektiivi on paljon antoisampi. Siksi tietokirjojen osalta suosin vahvasti suomalaista: 16 tietokirjaa (64%) olivat kotimaisia.
Vuoden parhaat kirjat:
Kommentit
Lähetä kommentti