Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on helmikuu, 2021.

Miksi jotkut maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä? (Why Nations Fail)

Muistan joskus ennen ihmetelleeni, miksi jotkut maat ovat rikkaita ja toiset köyhiä. Eivätkö köyhien maiden johtajat tiedä, mitä pitäisi tehdä, jotta maa vaurastuisi? Vai onko kyse vain siitä, että joissain maissa on protestanttisen työetiikan kaltaisia sosio-kulttuurisia seikkoja, jotka tekevät niistä rikkaita, ja toisissa ei ole?  Mutta kun olin tutustunut historiaan ja maailmanpolitiikkaan vähän tarkemmin, alkoi vastaus olla ilmiselvä: kyse on yksinkertaisesti siitä, että toisissa maissa eliitit riistävät kansaa ja johtajat vetävät kansallista omaisuutta omiin taskuihinsa. En ollut nuorempana tajunnut, kuinka yleistä tällainen on, ehkä siksi että köyhän kansan vähien varojen varastaminen vaikuttaa aika sosiopaattiselta käytökseltä, mutta toisaalta luultavasti oligarkin pitää olla vähän sosiopaatti.  Daron Acemoğlu ja James A. Robertson kirjoittivat tästä aiheesta kirjan Why Nations Fail (2012; suomennettu nimellä Miksi maat kaatuvat, Terra Cognita 2013, suom. Kimmo Pietiläinen). He

Kohteliaan nuivaa maahanmuuttoanalyysiä (Exodus)

Rakastan Paul Collierin kirjoja. Hän ei pelkää ilmaista mielipiteitä, jotka eivät ehkä ole kovinkaan suosittuja tai jopa  tabuja, mutta hän ei ole mikään provoava öyhöttäjä. Päinvastoin hän pyrkii kunnioittamaan eri näkemyksiä asiasta ja pysyy kohteliaana silloinkin, kun hän laukoo varsin   kiistanalaisia mielipiteitä. Kirjassaan Exodus: Immigration and Multiculturalism in the 21st Century (2013) Collier tarttuu kiistoista kiistanalaisimpaan: maahanmuuttoon. Vain yhdessä kohdassa kirjaa Collierin rauhallinen sävy vaihtuu turhautuneen vihaisen oloiseksi: kun hän puhuu perinteisten puolueiden osuudesta maahanmuuttokeskusteluun - tai oikeastaan sen puutteesta. Collier syyttää hyvin aiheellisesti puolueita siitä, että ne eivät uskaltaneet puhua maahanmuutosta oikein mitään, jolloin populistit ja äärioikeisto pystyivät nappaamaan ilmatilan kokonaan itselleen. Saman keskustelun puutteen takia perinteisten puolueiden maahanmuuttopolitiikka on ollut parhaimmillaankin epäjohdonmuk