Kuivamustekala

Ja nyt, jotain aivan muuta.  Minun on vähän vaikea keksiä, mistä tämän kirjan referoinnin aloittaisi, joten parempi vain suoraan käydä idean kimppuun: 1968 Apollo 8 lähti matkaan kiertääkseen Kuun, mutta sen sijaan se rysähtikin kristallikehään, joka ympäröi maailmaa. Törmäys aiheutti säröjä taivaaseen. Tämän takia arkkienkeli Urielin kellokoneisto häiriytyi, jolloin enkelit ja demonit lakkasivat olemasta vain symboleja ja palasivat aktiivisiksi toimijoiksi. Lisäksi Jumalan nimet saivat taas voimaa, jolloin niiden lausuminen sai aikaan taikuutta.  Päähenkilö Aaron Smith-Teller on kabbalisti, joka vahingossa löytää erittäin merkittävän Jumalan Nimen, haluaa käyttää sitä taistellakseen Helvettiä vastaan ja selvittääkseen pahuuden ongelman, mutta erinäiset sattumukset tulevat hänen tielleen. Ne eivät ole sattumia, koska mikään ei ikinä ole sattumaa. Ja mainitsinko jo puujalkavitsit valaista? Tässä kirjassa on tosi paljon raamatullisia sanaleikkejä valaista. Tai ehkä olisi pit

Intiasta kuulee yllättävän vähän, vaikka se on niin jättimäinen maa. Tätä puutetta käy korjaamaan Tommi Nieminen, Hesarin toimittaja, joka oli Intiassa kirjeenvaihtajana. Kirjasta huomaa heti, että sen kirjoittaja on toimittaja. Kirjan luvut ovat käytännössä pidennettyjä artikkeleita. Tämä on yleisesti ottaen hyvä asia, koska toimittajat osaavat yleensä kirjoittaa viihdyttävästi. Välillä se kuitenkin johtaa tarpeettomaan kuvailuun tyyliin "tapasin Rajulin joen rannalla aamulla, hänen tummissa hiuksissaan oli hiukan harmaata mutta hänen silmänsä olivat eloisat kuin nuorella pojalla" jne jne. Human interest -juttuja on myös enemmän kuin olisi oikeastaan tarvittu. Mutta toimittajat osaavat kertoa myös sellaisia yksityiskohtia, joiden ansiosta kirjan sisällön muistaa paremmin. Esimerkiksi jossain keskellä viidakkoa on temppeli, jossa työskentelee ja asuu yksi tyyppi. Intian laki sanoo, ettei äänestyspaikalle saa olla matkaa yli kahta kilsaa, joten joka vaalien alla tätä

Kaukaisessa tulevaisuudessa avaruutta hallitsee Heksarkia. Heidän valtansa taustalla on Korkea kalenteri: jossain vaiheessa matemaatikot tajusivat, että mikäli ihmiset seuraavat juuri oikeanlaista aika- ja mittajärjestelmää sekä siihen liittyvää sosiaalista rakennetta, niin on mahdollista ottaa käyttöön "eksoottisia efektejä" (=taikuutta). Koska Heksarkia on riippuvainen kalenteristaan, on heidän suurin uhkansa kerettiläiset, jotka seuraavat muita kalentereita ja näin ollen rapauttavat Korkean kalenterin toimintaa. Päähenkilö on sotilaskastiin kuuluva kapteeni, joka yllättäen joutuu yhdessä hullun kenraalin haamun kanssa valtaamaan tärkeää avaruusasemaa takaisin kerettiläisiltä. Tässä hommassa kapteeni saa huomata, että sotilasoperaatiota johtaessa täytyy tehdä todella kipeitä päätöksiä - jotka tuntuvat vielä kipeämmiltä, kun ei ole ihan varma, onko itse varmasti hyvisten puolella. Ja mainitsinko jo hullun haamun pelaavan koko ajan mielipelejä kapteenin kanssa? Sekään

Himoshoppaajan salaiset unelmat on Sophie Kinsellan Himoshoppaaja-sarjan ensimmäinen kirja vuodelta 2000. Siitä on tehty elokuva vuonna 2009. Himoshoppaaja-sarja on tällä hetkellä jo kahdeksan kirjan mittainen.  Himoshoppaajan salaiset unelmat kuuluu chick lit -genreen, ja oli ainakin minulle ensiksi mieleen tuleva esimerkki genrestä. Vaikka Bridget Jonesin päiväkirja onkin sinänsä tunnetumpi ja varhaisempi, tuntuu Himoshoppaaja edustavan chick litiä vielä paremmin. En ole lukenut aiemmin chick litiä lainkaan. Olen toki nähnyt Bridget Jones -leffan ja olen kuullut genren konventioista kulttuurisen osmoosin myötä, mutta itse kirjoihin en ole tutustunut. Näinollen tämän minisavotan myötä sukellan ihan uuteen maailmaan. Himoshoppaajan salaisissa unelmissa on noin 350 sivua ja 24 lukua. ---- 1. luku Himoshoppaajan salaiset unelmat alkaa kolmella viestillä luottokorttiyhtiöltä, joissa vaaditaan maksun suorittamista mahdollisimman pian. Seuraavat viisi sivua päähe