Teknologia ja yhteiskunta vaikuttavat aina toisiinsa. Ilman e-pilleriä ei olisi ollut sellaista feminististä liikettä kuin oli; ilman autoja ei olisi lähiöitä.
Mutta kun teknologia edistyy siihen pisteeseen, että kaikki tarpeemme on äärimmäisen helppo tyydyttää, miten yhteiskunta sopeutuu tähän? Kun nanokoneet voivat rakentaa mitä vain minimaalisella kustannuksella, mitä tapahtuu valtioille?
Toiset uskovat, että lopputulos on täysautomatisoitu luksusavaruushomokommunismi. Mutta toiset ovat kyynisempiä. Joutilaisuus johtaa apatiaan. Eikö olisi uskottavaa, että runsaudensarvet johtavat ilottomaan hedonistiseen dekadenssiin?
Stephenson on mielipiteiltään selvästi kyynisemmällä puolella, mutta hän ei pysähdy tähän pisteeseen. Loppujen lopuksi yhteiskunnat ovat aiemminkin sopeutuneet teknologisiin muutoksiin. Miksei niin kävisi tässäkin tapauksessa? Ja jos rajaton vapaus johtaa moraalin rappioon, niin ehkä pärjäävimmissä yhteiskunnissa ryhdetään vapaaehtoisesti rajoittamaan niitä vapauksia.
Niinpä Diamond Agen tulevaisuudenkuvassa yksi menestyneimmistä yhteiskunnista on Neo-Viktoriaanit: valtioidenjäljeisen ajan yhteisö, jonka jäsenet noudattavat vikroriaanisen ajan Englannin käyttäytymiskoodeja ja ihanteita. Toinen menestyvä yhteisö on konfutselaiset, jotka noudattavat tiukasti Mestarin oppeja. Molemmissa yhteisöissä on tiukat standardit, joiden ansiosta yksilö voi elää moraalisempaa ja siten mielekkäämpää elämää.
Tarinan varsinainen juoni on aika pitkälle Pygmalion siirrettynä tulevaisuuteen. Pieni proletyttö saa käsiinsä tekoälyn ohjaaman e-kirjan, Nuoren Neidin Kuvitetun Oppaan, jonka tarkoitus on kasvattaa neo-viktoriaanisia tyttöjä saavuttamaan täysi potentiaalinsa.Hän kasvaa kirjan opastamana mielenkiintoiseksi henkilöksi samalla kun yhteiskunnassa hänen ympärillään tapahtuu valtavia muutoksia.
Hyvin mukaansatempaava kirja, pidin suuresti.
Kommentit
Lähetä kommentti