Kuivamustekala

Kaverini antoi tämän minulle lainaksi, kun olimme jutelleet tiiviiden yhteisöjen hyvistä ja huonoista puolista. En olisi normaalisti tarttunut tähän teokseen, mutta se oli hyvin mielenkiintoinen. Kirjan ytimessä ovat vanhoillislestadiolaisten hoitokokoukset, joita järjestettiin ennen kaikkea 70-luvulla. Hoitokokouksista tuli minulle mieleen maolaiset kritiikki-itsekritiikkisessiot. Niissä kutsuttiin koko seurakunta koolle ja käytiin julkisesti läpi jonkun syntejä. Hoitokokoukset saattoivat jatkua tuntikausia, eikä ihmisille aina tullut ihan selväksi, mistä synnistä heitä oikein syytetään. Jos osasi olla oikealla tavalla katuvan oloinen, saattoi saada synninpäästön, mutta ei välttämättä. Kokous saattoi myös päättyä ratkaisemattomana, jolloin ihminen "sidottiin synteihinsä", eikä tällaista sidottua saanut esimerkiksi tervehtiä kadulla. Jos tervehti, niin oli seuraavassa hoitokokouksessa itse syytettyjen penkillä. Äärimmillään kokouksissa saatettiin erottaa ihminen koko r

Triplanetaryn kirjoittaja E.E. "Doc" Smith on ennen kaikkea tunnettu Lensman-sarjastaan, joka on legendaarinen pulp-scifin merkkipaalu. Triplanetary muokattiin myöhemmin Lensman-sarjan prequeliksi, mutta minä luin alkuperäisen muokkaamattoman version. Koska pulp-kirjat eivät ole varsinaisesti tunnettuja syvällisestä hahmonluonnistaan tai hienovaraisesta tarinankehittämisestä, en odottanut tältä kirjalta paljon muuta kuin menevää seikkailua ja mahdollisesti sädeaseiden välähdyksiä, mutta petyin silti. Tarinaa on vähän vaikea summata, koska se pomppii niin nopeasti paikasta toiseen. Tämä julkaistiin lehdessä pätkä kerrallaan, ja siksi tässä varmaan onkin niin hengästyttävä tahti. Lyhyesti sanottuna tässä kirjassa on avaruusagentti ja pari sattumalta samalla avaruuslennolla ollutta tyyppiä, jotka jäävät avaruuspiraatti/hullu nero Rogerin vangeiksi, pakenevat, hälyttävät avaruusjoukot paikalle, ovat mukana avaruustaistelussa Rogeria vastaan, kohtaavat alienit ensimmäi

Tiesittekö, että suomalaiset ovat alun perin kotoisin Jaavan saarelta, muuttivat sitten Äijäkupittaalle (myöhemmin väännetty muotoon "Egypti")  rakentamaan "pyhät raamit" eli pyramidit ja vasta sitten siirtyivät pohjoisille asuinsijoilleen? Tai että suomalaiset ovatkin kotoisin Atlantikselta ja Kalevala on kuvaus Atlantiksen jälkeisistä päivistä? Tai että suomalaiskuninkaat hallitsivat kaikkia Itämeren rantoja ennen kuin ruotsalaisista tai venäläisistä tiedettiin mitään - ja itse asiassa Venäjäkin on oikeastaan suomalaisten perustama? Inkeri Koskisen tietokirja on kerännyt näitä ja monia muita näennäistieteellisiä teorioita Suomen ja suomalaisten loistokkaasta menneisyydestä yksien kansien väliin. Niiden lukeminen on jo itsessään viihdyttävää, mutta kirja ei onneksi tyydy vain luettelemaan, mitä kaikkea kreisiä sitä onkaan kansallisvimman vallassa haluttu uskoa todeksi. Koskinen käyttää näitä villejä visioita lähinnä esimerkkeinä, ja kirjan varsinainen aihe onk