Kuivamustekala

Polanyi pyrkii klassikkoteoksessaan selittämään fasismin nousun taloushistorian avulla. Samalla kirja on eräänlainen kritiikki modernismia vastaan, ja se onkin monella tavalla aiemmin arvioimani Seeing Like a Staten henkinen edeltäjä. Olen itsekin saanut kuulla moneen kertaan, kuinka edellisten sukupolvien edustajat muistelevat kaiholla, miten kaikki oli ennen paremmin. Mutta me olemme nykyisin merkittävästi rikkaampia kuin vaikka 1970-luvulla, 50-luvusta puhumattakaan. Suomen BKT on yli nelinkertaistunut vaikkapa Vanhan valtausvuoden 1968 jälkeen. Jos joku tienaisi tänään ostovoimakorjattunakin saman verran kuin keskiluokkaisen 70-lukulaiset, hänen katsottaisiin elävän epätoivoisen syvässä köyhyydessä.  Mutta rikkaus ei tuo automaattisesti mukanaan hyvinvointia. Elämme ehkä suuremmassa materiaalisessa onnessa kuin 70-luvulla, mutta se ei tarkoita, että elämämme olisi parempaa. Ääriesimerkkinä: Jos meillä on tyyppi, joka tienaa joka vuosi 20 000 euroa, hän pystyy suunnittelema

Tämä oli hauskimpia lukemiani kirjoja. DeLillon kirjan päähenkilö Jack Gladney on professori yliopiston Hitler-laitoksella. Gladney oli itse kehittänyt Hitler-tutkimuksen laitoksen, ja kaikki pitävät sitä nerokkaana ideana. Hän kutsuu itseään J.A.K. Gladneyksi tullakseen otetuksi vakavammin, vaikka hänellä ei oikeasti ole kolmea etunimeä. Hänellä on lapsia kolmesta eri avioliitosta ja hän pelkää kuolemaa.  Valkoinen kohina on komedia kuolemanpelosta. Siitä, miten ihmiset sekä ajattelevat kuolemaa jatkuvasti ja yrittävät vähintään yhtä jatkuvasti olla ajattelematta kuolemaa.  Valkoisessa kohinassa ei ole varsinaista juonta. Kuulin jonkun kutsuvan tätä hyväksi esimerkiksi postmodernista "päähenkilö vastaan kirjailija" -konfliktista. Kirjailija tuntuu koko ajan asettavan päähenkilön eteen juonikoukkuja, mutta Gladney ei oikein koskaan tartu niihin. Päähenkilön ympäristössä tapahtuu paljon, mutta nämä tapahtumat eivät muutu juoneksi, koska Gladney pysyttelee aina tapaht

(Jälleen aluksi: Hei sinä ysiluokkalainen, joka yrität laistaa kotitehtävistäsi kopioimalla netistä löytämäsi arvion Anna Liisasta! Tämän tekstin kirjoittajan yläastevuodet ovat hyvin ilmiselvästi kaukaisessa menneisyydessä, joten opettajasi huomaisi välittömästi sinun vain plagioineen esseesi. Jatka etsimistä, tai vielä mieluummin: kirjoita vaan se lukupäiväkirja ihan itse. Protip: muista, että näytelmän kirjoitusajankohtana naisen asema oli aika paljon huonompi kuin nykyisin ja peilaa ajatuksiasi sitä vasten.) Anna Liisa on Minna Canthin klassikkonäytelmä. Tarinan lähtökohta on just hyvä: AL on menossa naimisiin kunnollisen Johannes-tilallisen kanssa, mutta soppaa tulee sotkemaan Mikko, entinen Anna Liisan talon renki, joka on rikastunut tukkijätkänä. Anna Liisa oli salaa muhinoinut Mikon kanssa silloin aikanaan, ja nyt Mikko tuli kosimaan. AL ei voi noin vain lempata Mikkoa, koska hänellä on synkkä salaisuus: Anna Liisa oli tullut raskaaksi hurviteltuaan rengin kanssa. Lapselta