Kuivamustekala

Olen kiinnostunut erilaisista ajattelun tavoista, ja siksi nappasin kirjastosta mukaan  Asta Raamin uuden kirjan Intuitio 3  (Otava 2020). Olin kuullut, että Raami on toiminut opettajana Aalto-yliopistossa, joten odotin (neuro)psykologista näkökulmaa intuition eri muotoihin. Sen sijaan kirja onkin erikoinen yhdistelmä asiallista psykologiaa, epämääräistä höttöä ja kvasi-rajatietoa. Se yrittää sanoa jotain, mutta jää hieman epämääräiseksi, mitä.  Kirja käsittelee intuitiota. Psykologiassa erotetaan yleensä kaksi eri intuition muotoa. Vaistointuitio (Raamin termejä käyttääkseni) on se, kun esimerkiksi osaamme havaita toisen ihmisen tunnetiloja tai sen, että jokin paikka tuntuu vaaralliselta - vaikka emme kummassakaan tapauksessa osaisi sanoa, mikä nimenomainen havainto sai meidät päättelemään näin. Aivot ovat yhdistäneet paljon pieniä havaintoja ja muodostaneet niistä kokonaiskuvan, muttemme ole tietoisia tästä prosessoinnista. Toinen intuition muoto on asiantuntijaintuitio

Afrikan maiden hyvinvointimittareiden lukeminen on yleensä aika masentavaa - yhdellä poikkeuksella. Oli kyse sitten korruptiosta, demokratian tasosta tai vaikka BKT:stä per capita, Botswana erottuu kirkkaasti melkein kaikista muista Afrikan maista. Itse asiassa Botswana hakkaisi kaikilla näillä mittareilla aika monta EU-maatakin!  Tämä kaikki on vielä hämmentävämpää, kun ottaa huomioon, että Botswana on sisämaavaltio jossa on valtavat timanttikaivokset. Luonnonvarat, etenkin timantit, ovat perinteisesti kirous, kuten vaikka läheinen Kongon demokraattinen tasavalta osoittaa. Sisämaavaltiollekaan ei Afrikassa yleensä käy kovin hyvin, kuten huomaamme vaikka Keski-Afrikan tasavallasta tai Tsadista. Joten mikä ihme on Botswanan salaisuus?  Selvittääkseni sen luin Pekka Peltolan kirjan Botswana - Afrikan timantti (Into 2017). Valitettavasti täytyy heti alkuun sanoa, että tämä oli virhe: kirja on nimittäin aika kehno. Minulle tuli vahvasti mieleen Rauhankone , sillä kirja on lähes