Siirry pääsisältöön

Tyranniasta (Timothy Snyder)

Tämä oli lyhyt Trumpin vastainen pamfletti - todella lyhyt. Suunnilleen puolet sivuista on tyhjiä, varsinaista tekstiä on varmaan alle 50 sivua. 

Kirjassaan Snyder lähinnä kertasi ne keinot, joilla natsit pääsivät 1930-luvulla valtaan ja etsi analogioita Trumpin toiminnasta. Melko tylsää, siis. Välillä Snyderin analogiat ovat toimivia, esim. verratessaan Hitlerin ja Trumpin suhtautumista totuuteen. Usein ne kuitenkin ovat aika kaukaa haettuja. Äärimmäisin esimerkki on se, kun Snyder kertoo Trumpin käyttäneen yksityistä turvafirmaa kampanjatilaisuuksissaan, ja rinnastaa tämän SS:ään. Joo ei, Snyder, ei näin.

Tylsistymisen välttämiseksi aloin testata, miten hyvin Snyderin teesit sopisivat myös Trumpin kiihkeimpiin vastustajiin, ns. kampusvasemmistoon. Jos termi ei ole tuttu, niin kyseessä on porukka, jotka  kannattavat tiukkaa intersektionaalista vasemmistolaisuutta. He yrittävät mm. kaikin voimin estää oikeistolaisten luennoitsijoiden puheita yliopistoissa ja heidän mukaansa Trumpin nimen kirjoittaminen kampuksen jaljakäytävään on vihapuhetta. 

Aika monia Snyderin ohjeista voisi hyvin pienin muutoksin soveltaa myös kampusvasemmistoa vastaan, toisinaan jopa sopivammin kuin Trumpia vastaan (esim. Snyderin kehoitukset uskaltaa olla eri mieltä muiden kanssa, vaikka se tuntuisi vaaralliselta: Trumpin haukkuminen on suorastaan kansanhuvi, mutta kampusvasemmiston kritisoinnista voi menettää työnsä).

En osaa sanoa, kertooko tämä hevosenkenkäteoriasta vaiko vain siitä, että natsikortin heiluttelu on yllättävän helppoa. Natsit tekivät kaikenlaista, joten jos on valmis vääntämään tarpeeksi hataria vertauksia, niin mitä tahansa poliittista toimintaa voi verrata natseihin.

Vaikka Sipilää! Hän halusi rajoittaa ammattiliittojen valtaa, IHAN KUIN HITLER. "Kaiken maailman dosentit"-heitto osoittaa natsityylistä intelligentsian halveksuntaa. Tämä on hauskaa! Pakkopalautukset tuovat tietenkin mieleen lopullisen ratkaisun. Ja niin edespäin. Natsivertausten tekeminen on niin helppoa, että se ei oikein vakuuta.

Jos natsien valtaannousu ei ole tuttu aihe, voi olla, että Tyranniasta on ihan kiinnostava teos, mutta minulle tässä ei ollut mitään uutta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muinaissuomalaisten jäljillä (Homo Fennicus & Matka muinaiseen Suomeen)

Usein valitan, että tietokirjat eivät ole tarpeeksi tietopitoisia, vaan niissä on tarpeetonta fiilistelyä, muisteluita kirjoittajan elämästä tai muuta sälää. Tätä ongelmaa ei totisesti ollut Valter Langin kirjassa Homo Fennicus - Itämerensuomalaisten etnohistoriaa (SKS 2020, suom. Hannu Oittinen. Alkuteos Läänemeresoome tulemised 2018). Tämä on tiukkaa tietoa alusta loppuun. Homo Fennicus varmasti löytää paikkansa yliopiston kurssikirjastosta, sillä voisin kuvitella tämän sopivan erittäin hyvin arkeologian kurssikirjaksi. Lang aloittaa kertomalla erilaisista teorioista, joita on lähes 200 vuoden aikana esitetty itämerensuomalaisten saapumisesta nykyisille asuinalueilleen. Lang esittelee nämä teoriat aika nopeasti ja siirtyy niitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin hyvin nopeasti, joten jos ei tunne näitä teorioita jo aikaisemmin edes jollain tavalla, niin tämä osuus on aika raskas. Mutta tämä oli oikeastaan kirjan kevyimpiä osuuksia, sillä sitten Lang sukeltaa syvälle arkeol...

Kapitalismi vs kapitalismi (Capitalism, Alone)

"On helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu", totesi Fredric Jameson. Branco Milanovic on samaa mieltä: kirjassaan Capitalism, Alone: The Future of the System that Rules the World (2019) hän toteaa lähes fukuyamamaisesti, että kapitalismi on ainoa talousjärjestelmä maan päällä, eikä sille ole odotettavissakaan mitään vaihtoehtoja. Kommunismi on jo mennyttä, ja Milanovic näkee ylipäänsä kommunismin olleen lähinnä pakollinen välivaihe, jonka avulla kolonialisoidut valtiot pystyivät siirtymään kolonialistis-feodalistisesta järjestelmästä kapitalismiin. Tämä on kirjan ensimmäinen hyvä oivallus, mutta ei viimeinen. Mutta vaikka kapitalismi pääsi voitolle, niin kapitalismista on pari erilaista varianttia. Nykyinen kamppailu käydäänkin siitä, kumpi versio pääsee niskan päälle: meille länsimaista tuttu liberaali meritokraattinen kapitalismi, vai uudempi haastaja poliittinen kapitalismi. Selkein ja tutuin esimerkki poliittisesta kapitalismista on Kiina. Tässä jä...

Ulysses-savotta

Tällä kertaa savotan kohteena on James Joycen mestariteos Ulysses vuodelta 1922, joka on varmaan aika yleismaailmallisesti tunnettu tosi vaikeana kirjana. Moni aloittaa, harva lukee loppuun asti. Ruben Bolling tekikin sarjakuvan " Kuvitetut klassikot: Ulysseksen puolitoista ensimmäistä sivua ". Ulysses on suomennettu kahdesti: Pentti Saarikoski käänsi sen 1964 nimellä Odysseus. Leevi Lehto teki uuden suomennoksen kirjasta vuonna 2012. Lehdon suomennos on oikea järkäle, koska se sisältää niin tajuttomasti alaviitteitä. Joillain sivuilla on enemmän suomentajan huomautuksia kuin itse tekstiä. Suhtaudun vähän ristiriitaisesti Lehdon ratkaisuun liittää näitä alaviitteitä mukaan kirjaan. Monesti ne ovat todella hyödyllisiä ja perusteltuja. Tekstin viittaukset erilaisiin roomalaiskatolisen messun osiin tai Irlannin symboleihin olisivat olleet ilmiselviä irlantilaislukijoille kirjan ilmestymisvuonna, mutta ne ovat täysin tuntemattomia suomalaislukijalle vuonna 2017. Näissä tapauk...