Siirry pääsisältöön

Inadequate Equilibria (Eliezer Yudkowsky)

Millaisessa tilanteessa vaatimattomuus ei kaunista?


Yudkowsky kertoo keskustelusta ystävänsä kanssa, jossa he puhuivat Japanin keskuspankin rahapolitiikasta. Yudkowsky kommentoi, että keskuspankki tuntuisi tekevän ilmiselvän virheen rajoittamalla rahan määrää, ja sen takia Japanin talous laahaa. Mutta ystävä oli epäileväinen. Jos tämä virhe oli ei-asiaan-mitenkään-kovin-syvällisesti-perehtyneen maallikon mielestä ilmiselvä, eikö voisi kuvitella, että Japanin keskuspankkiirit tietäisivät asiasta myös? Hehän ovat alan asiantuntijoita, joten kumpi on todennäköisempää:
A) Satunnainen maallikko tietää paremmin kuin asiantuntijat, miten pitäisi tehdä
vai
B) Asiantuntijat tietävät monimutkaisia syitä, miksi ilmiselvä ratkaisu ei oikeasti toimisi?

Koska asiantuntijat ovat, no, asian tuntijoita, niin yleensä vastaus B) on oikein. Mutta tässä tapauksessa Japanin pääministeri myöhemmin painosti keskuspankin painamaan lisää rahaa ja kappas vain, Japanin talous koheni heti. Tässä tapauksessa A) olikin oikea vastaus. Miten näin voi olla?

Ensinnäkin pitää muistaa, ettei Yudkowsky keksinyt omasta päästään sitä, että pankin pitäisi painaa lisää rahaa. Hän oli lukenut asiasta toisilta asiantuntijoilta. Kysymys ei siis ole siitä, päihittääkö maallikko asiantuntijat. Kysymys on siitä, osaako tunnistaa, kummat asiantuntijat ovat oikeassa.

Toiseksi kysymys on kannustimista. On tärkeä muistaa, että pörssissä sijoittajat pelaavat omilla rahoillaan (tai ammattisijoittajat saavat bonuksia, jos he pärjäävät hyvin). Oikea tieto tuottaa heti hyötyä, virheet tulevat maksettaviksi omasta pussista. Keskuspankkiirit taas eivät menetä mitään, vaikka heidän rahapolitiikkansa olisi täysin pielessä. Heillä ei ole mitään erityistä kannustinta painaa lisää rahaa. Jos keskuspankkiirien joukossa tiukkaa rahapolitiikkaa pidetään vastuullisena, niin he voivat ihan vaan mainesyistä jatkaa tiukkaa rahapolitiikkaa.

Huonot kannustimet ovat yksi syy siihen, miksi järjestelmät voivat olla epäkelpoja (inadequate). Keskuspankin tapauksessa pankkiirit pystyivät lopulta korjaamaan virheensä, mutta toisinaan tilanne on vielä pahempi: vaikka kaikki pitävät systeemiä huonona, ei kukaan pysty korjaamaan sitä. Tämä on kirjan otsikon mukainen epäkelpo tasapainotila.

Kirjassa käytetään esimerkkinä tutkimusmaailmaa. Tutkijat joutuvat käyttämään suunnattoman osan ajastaan apurahojen hakemiseen. Jos ei ole julkaisuja merkittävissä journaleissa, ei apurahojakaan tipu. Näinollen tutkijat pyrkivät maksimoimaan ensisijaisesti apurahahakemuksen laadun, toiseksi julkaisuiden määrän ja vasta aivan viimeiseksi (jos vielä energiaa riittää) miettimään tutkimuksen laatua. He eivät pyri tekemään mahdollisimman tärkeää tutkimusta, mikäli tutkimus tuntuisi kestävän liian kauan eikä siitä välttämättä saisi kovin montaa julkaisua aikaiseksi: he pyrkivät tekemään mahdollisimman julkaisukelpoista tutkimusta.

Tämän systeemin korjaaminen on lähes mahdotonta. Se on tasapainotilassa: jokainen tutkija, joka yrittää maksimoida tutkimuksen laatua erinäisten apurahakikkailuiden sijaan huomaa pian olevansa entinen tutkija, kun rahahanat alkavat sulkeutua. Yliopistokaan ei tykkää, kun viittauksia ei kasaannu tietokantoihin eikä yliopisto kipua ylemmäksi Shanghai-rankingissa. Apurahoja antavat tahot voisivat toki muuttaa apurahakäytäntöjään ja viis veisata tutkijoiden julkaisuiden määrästä, mutta silloin erilaiset huijarit tulisivat apajille. Koska huijariksi on helpompi ryhtyä kuin oikeaksi tutkijaksi, aika pian kaikki apurahat valuisivat huijarien taskuihin. Siksi apurahojen antajatkin ovat jumissa tässä systeemissä, vaikka hekään eivät siitä pidä.

Systeemi on mätä, mutta sitä ei voi muuttaa.

Kun systeemi on epäkelpo, voi yksittäinen fiksu tyyppi pärjätä paremmin kuin koko valtava systeemi. On mahdollista, että on merkittävää tutkimusta, jota koko tiedemaailma ei ole saanut aikaiseksi, mutta joku yksittäinen ryhmä voisi tehdä. On mahdollista, että satunnainen talousblogien lukija voi tunnistaa Japanin talouden ongelmat paremmin kuin maan keskuspankki.

Tämä on ihan hyvä opetus.

Siitä Yudkowsky vetää johtopäätöksen, ettei kannata olla vaatimaton vaan kannattaa yleisesti ottaen aina reteesti uskoa, että itse tietää asiat parhaiten.

Tämä ei ole hyvä johtopäätös.

Kirjakin myöntää, että myös rokotekriitikot ja vastaavat luulevat tietävänsä paremmin kuin asiantuntijat. Mutta Yudkowsky sivuuttaa tämän seikan tosi nopeasti. Hänen murheenaan tuntuu olevan se, että turhan vaatimattomuuden vuoksi tosi pätevät eivät saavuta tarpeeksi suuria asioita: hän pitää kamalana tilannetta, jossa yksikin potentiaalinen Elon Musk luopuu suunnitelmistaan, koska "jos se olisi hyvä idea, joku muu olisi jo tehnyt sen".

Minä taas haluaisin huolehtia, ettei kaiken maailman rokotekritiikki leviä yhtään pidemmälle, vaikka siinä menetettäisiin pari Muskia samalla.

Yhteenvetona: alku on oikein hyvää, sitten muuttuu huomattavasti kehnommaksi. Melkeinpä kehottaisin lukemaan vain neljä ensimmäistä lukua, jos tähän kirjaan tarttuu.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Muinaissuomalaisten jäljillä (Homo Fennicus & Matka muinaiseen Suomeen)

Usein valitan, että tietokirjat eivät ole tarpeeksi tietopitoisia, vaan niissä on tarpeetonta fiilistelyä, muisteluita kirjoittajan elämästä tai muuta sälää. Tätä ongelmaa ei totisesti ollut Valter Langin kirjassa Homo Fennicus - Itämerensuomalaisten etnohistoriaa (SKS 2020, suom. Hannu Oittinen. Alkuteos Läänemeresoome tulemised 2018). Tämä on tiukkaa tietoa alusta loppuun. Homo Fennicus varmasti löytää paikkansa yliopiston kurssikirjastosta, sillä voisin kuvitella tämän sopivan erittäin hyvin arkeologian kurssikirjaksi. Lang aloittaa kertomalla erilaisista teorioista, joita on lähes 200 vuoden aikana esitetty itämerensuomalaisten saapumisesta nykyisille asuinalueilleen. Lang esittelee nämä teoriat aika nopeasti ja siirtyy niitä kohtaan esitettyyn kritiikkiin hyvin nopeasti, joten jos ei tunne näitä teorioita jo aikaisemmin edes jollain tavalla, niin tämä osuus on aika raskas. Mutta tämä oli oikeastaan kirjan kevyimpiä osuuksia, sillä sitten Lang sukeltaa syvälle arkeol...

Ulysses-savotta

Tällä kertaa savotan kohteena on James Joycen mestariteos Ulysses vuodelta 1922, joka on varmaan aika yleismaailmallisesti tunnettu tosi vaikeana kirjana. Moni aloittaa, harva lukee loppuun asti. Ruben Bolling tekikin sarjakuvan " Kuvitetut klassikot: Ulysseksen puolitoista ensimmäistä sivua ". Ulysses on suomennettu kahdesti: Pentti Saarikoski käänsi sen 1964 nimellä Odysseus. Leevi Lehto teki uuden suomennoksen kirjasta vuonna 2012. Lehdon suomennos on oikea järkäle, koska se sisältää niin tajuttomasti alaviitteitä. Joillain sivuilla on enemmän suomentajan huomautuksia kuin itse tekstiä. Suhtaudun vähän ristiriitaisesti Lehdon ratkaisuun liittää näitä alaviitteitä mukaan kirjaan. Monesti ne ovat todella hyödyllisiä ja perusteltuja. Tekstin viittaukset erilaisiin roomalaiskatolisen messun osiin tai Irlannin symboleihin olisivat olleet ilmiselviä irlantilaislukijoille kirjan ilmestymisvuonna, mutta ne ovat täysin tuntemattomia suomalaislukijalle vuonna 2017. Näissä tapauk...

Kapitalismi vs kapitalismi (Capitalism, Alone)

"On helpompi kuvitella maailmanloppu kuin kapitalismin loppu", totesi Fredric Jameson. Branco Milanovic on samaa mieltä: kirjassaan Capitalism, Alone: The Future of the System that Rules the World (2019) hän toteaa lähes fukuyamamaisesti, että kapitalismi on ainoa talousjärjestelmä maan päällä, eikä sille ole odotettavissakaan mitään vaihtoehtoja. Kommunismi on jo mennyttä, ja Milanovic näkee ylipäänsä kommunismin olleen lähinnä pakollinen välivaihe, jonka avulla kolonialisoidut valtiot pystyivät siirtymään kolonialistis-feodalistisesta järjestelmästä kapitalismiin. Tämä on kirjan ensimmäinen hyvä oivallus, mutta ei viimeinen. Mutta vaikka kapitalismi pääsi voitolle, niin kapitalismista on pari erilaista varianttia. Nykyinen kamppailu käydäänkin siitä, kumpi versio pääsee niskan päälle: meille länsimaista tuttu liberaali meritokraattinen kapitalismi, vai uudempi haastaja poliittinen kapitalismi. Selkein ja tutuin esimerkki poliittisesta kapitalismista on Kiina. Tässä jä...