Tietokirja tietojenkäsittelytieteestä, joka käyttää esimerkkeinään useimpien elämään liittyviä asioita. Kuinka kauan kannattaa pitää asuntoa myynnissä, vaikka saisi tarjouksiakin? Mihin järjestykseen tavarat kannattaa keittiössä asetella? Onko parempi idea kokeilla uutta, kehuttua ravintolaa vai mennä tuttuun ja hyväksi tiedettyyn?
Toisesta näkökulmasta tämä on self-help -kirja, jonka neuvot eivät pohjaudu kirjoittajan kokemukseen eikä edes psykologisiin tutkimuksiin, vaan matematiikkaan. Parempi elämä tietojenkäsittelytieteen keinoin!
Joka tapauksessa Algorithms to Live By oli aika hyvä. Opin siitä muutamia tietojenkäsittelytieteen peruskäsitteitä, kuten ordonotaation (Big-O) tai explore/expoit -ristiriesan. Selp-help -näkökulmastakin kirja toimi oikein hyvin, vaikka olenkin jo tarpeeksi vanha, että olen oppinut kantapään kautta käytännössä kaikki asiat, joita kirjassa opetetaan.
Kiinnostavimmat osuudet olivat heti alussa. Ensimmäinen luku käsittelee talokaupan tai seurustelukumppanin etsimisen tyyppisiä ongelmia, joissa päätöksen tekeminen on enemmän tai vähemmän lopullista. Ei kannata ostaa ensimmäistä taloa, jota katselee, sillä mistä tietää, vaikka se olisi alueen huonoimpia taloja. Toisaalta jos lykkää ostamista liian pitkään, voi erinomaisia mahdollisuuksia mennä sivu suun - ehkä jopa kaikkein paras vaihtoehto. Selvästi kannattaa siis aluksi jonkin aikaa vain tutustua tarjontaan, ja sitten kun on saanut käsityksen talojen yleisestä hinta/laatu-suhteesta, niin voi valita hyvältä vaikuttavan vaihtoehdon. Mutta kuinka kauan pitäisi katsella ennen kuin ostaa?
Tähän on matemaattinen vastaus: ensimmäiset 37% kannattaa vain katsoa mutta ei ostaa, ja sen jälkeen ostaa ensimmäisen talon joka on parempi kuin yksikään tähän saakka nähdyistä. Tämän algoritmin avulla päätyy parhaimpaan lopputulokseen 37% varmuudella. Aika heikko varmuus (63% varmuudella siis EI päädy parhaimpaan lopputulokseen), mutta tämä on matemaattisesti paras mahdollinen lopputulos. Tätä paremmin ei voi vetää.
Toisessa luvussa puhutaan yllä mainitun ravintolaongelman tyyppisistä tilanteista: kuinka paljon käyttää aikaa uusiin vaihtoehtoihin tutustumiseen ja kuinka paljon taas nauttia vanhoista suosikeista? Yleisesti ottaen ihmiset käyttävät liian paljon aikaa uusiin asioihin tutustumiseen eivätkä nautiskele hyväksi tietämistään asioista tarpeeksi. Useimmille tekisi hyvää lukea uudelleen hyvä kirja kuin tarttua uutuuskirjaan, erityisesti mitä vanhemmaksi tulee. Mitä järkeä koota elämänkokemusta hyvistä asioista, jos tätä kokemusta ei sitten aio ikinä hyödyntää?
Kirjassa on muitakin hyviä ohjeita. Esimerkiksi jos on sopimassa tapaamista sähköpostitse, on parempi ehdottaa jotain aikaa kuin pyytää toista ehdottamaan aikaa. Ensimmäisessä tapauksessa vastaanottajan pitää vain vilkaista kalenteriaan ja sanoa "kyllä" tai "ei"; toisessa tapauksessa hän joutuu miettimään, mikä aika olisi hänelle paras, mikä on paljon rasittavampaa. Tämä on satakertaisesti totta, jos tapaamiseen on osallistumassa monta ihmistä.
Kirjan tietojenkäsittelytieteeseen ja matematiikkaan nojaava lähestymistapa tekee elämänohjeista piristävällä tavalla erilaisia kuin monissa muissa self-help -kirjoissa. Erityisesti voin kuvitella tämän vetoavan nuoriin nörtteihin. Tämä olisi ollut kullanarvoinen kirja minulle silloin kun olin suunnilleen kaksikymppinen.
Kommentit
Lähetä kommentti