Siirry pääsisältöön

Anna Liisa (Minna Canth)

(Jälleen aluksi: Hei sinä ysiluokkalainen, joka yrität laistaa kotitehtävistäsi kopioimalla netistä löytämäsi arvion Anna Liisasta! Tämän tekstin kirjoittajan yläastevuodet ovat hyvin ilmiselvästi kaukaisessa menneisyydessä, joten opettajasi huomaisi välittömästi sinun vain plagioineen esseesi. Jatka etsimistä, tai vielä mieluummin: kirjoita vaan se lukupäiväkirja ihan itse. Protip: muista, että näytelmän kirjoitusajankohtana naisen asema oli aika paljon huonompi kuin nykyisin ja peilaa ajatuksiasi sitä vasten.)

Anna Liisa on Minna Canthin klassikkonäytelmä. Tarinan lähtökohta on just hyvä: AL on menossa naimisiin kunnollisen Johannes-tilallisen kanssa, mutta soppaa tulee sotkemaan Mikko, entinen Anna Liisan talon renki, joka on rikastunut tukkijätkänä. Anna Liisa oli salaa muhinoinut Mikon kanssa silloin aikanaan, ja nyt Mikko tuli kosimaan. AL ei voi noin vain lempata Mikkoa, koska hänellä on synkkä salaisuus: Anna Liisa oli tullut raskaaksi hurviteltuaan rengin kanssa. Lapselta hän oli sitten vähän sekavassa mielentilassa ottanut nirrin pois ja haudannut ruumiin Mikon äidin Husson kanssa.

Paha paikka, siis! Loppunäytelmän Anna Liisa lähinnä potee syyllisyyden tuskaa ja toivoo epätoivoisesti, että kaikki jotenkin ihmeellisesti järjestyisi.

Anna Liisa on kiinnostavan passiivinen. Melkein koko näytelmän ajan hän yrittää vältellä päätöksiä. Jää mielikuva, että Anna Liisa on menossa Johanneksenkin kanssa naimisiin vain siksi, että Johannes sattui häntä kosimaan. Anna Liisa saa toimijuutensa vasta ihan lopussa, ja se onkin sitten dramaattista.

(Vaikka kyseessä on ikivanha teos, niin spoilerivaroitus lienee silti paikallaan.)

Mikko kertoo Anna Liisan vanhemmille ja Johannekselle, että tyttö onkin lapsenmurhaaja. Kiinnostavaa kyllä kukaan ei suostu uskomaan Mikkoa: jos tässä kohtaa AL olisi tyynesti huutanut "Fake news!", olisivat kaikki häätäneet Mikon tiehensä ja elämä olisi palannut normaaliksi. Mutta ei; Anna Liisa synnintunnossaan ei kykene kieltämään Mikon sanoja. Häät Johanneksen kanssa perutaan ja näyttää siltä, että Anna Liisa meneekin Mikolle morsioksi.

Mutta eivät juonenkäänteet tähän lopu. Vihdoin Anna Liisa tekee päätöksen ja ottaa elämänsä suunnan omiin käsiinsä. Hän tunnustaa tekonsa koko juhlaväelle. Anna Liisa on näytelmän lopussa kädet raudoissa mutta sielu kirkkaana.

Tykkäsin, vaikka teksti olikin välillä niin hölmön vanhentunutta, että nauratti. Husson ensiesiintyminen esimerkiksi menee suunnilleen näin:
ANNA LIISA: Husso!
HUSSO: Niin, Hussohan minä olen!

Tämä olisi dialogina heikkoa jopa Kauniissa ja rohkeissa. Kyllä on kökköä. Mutta ei onneksi koko ajan.

Jännänä yksityiskohtana Anna Liisa kuvataan häkellyttävän yksityiskohtaisesti näytelmän ohjeissa oikeaksi Suomi-neidon ihannekuvaksi: "Hän on valkoverinen, solakka nainen, surumieliset, suuret, siniset silmät, kaunis, mutta hiukan kalpea; hänen vaaleat hiuksensa riippuvat paksulla palmikolla takana." Sitä vastoin Johannesta tai Mikkoa ei kuvata sanallakaan. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Mirka Lappalainen)

Kesällä tulee matkustettua myös maalle, jolloin peltoja katsellessa ryhtyy väistämättä ajattelemaan ruoantuotantoa. Nykyinen tehomaatalous tuottaa isoja ylijäämiä, mutta aikaisemmin elämä ei ollut yhtä helppoa. Aina välillä kävi kuin Saarijärven Paavolle: viljan vei halla, piti panna puolet petäjäistä. Ja joskus ei puolet riittänyt. Suomen historian suurin nälänhätä tapahtui 1695-1697. Tämä ei ole se Nälkävuosi-kirjassa kuvattu nälänhätä. Se tapahtui 1860-luvulla, ja oli ihan piece of cake verrattuna 1600-luvun nälkävuosiin. 1800-luvun nälkävuosina kuoli "vain" suunnilleen 10% väestöstä. 1690-luvun nälkävuosissa arvioidaan kuolleen uskomattomat 25% väestöstä. Joka neljäs kuoli nälkään ja tauteihin. Se on täysin omaa luokkaansa kuolinluvuissa: Biafran tai Etiopian nälänhädät olivat isoja, mutta niissä kuolleisuus laskettiin yksinumeroisissa prosenteissa. Mitä pitää tapahtua, jotta neljäsosa väestöstä kuolee nälkään? Lappalaisen mukaan kyseessä oli monien asioide...

Ulysses-savotta

Tällä kertaa savotan kohteena on James Joycen mestariteos Ulysses vuodelta 1922, joka on varmaan aika yleismaailmallisesti tunnettu tosi vaikeana kirjana. Moni aloittaa, harva lukee loppuun asti. Ruben Bolling tekikin sarjakuvan " Kuvitetut klassikot: Ulysseksen puolitoista ensimmäistä sivua ". Ulysses on suomennettu kahdesti: Pentti Saarikoski käänsi sen 1964 nimellä Odysseus. Leevi Lehto teki uuden suomennoksen kirjasta vuonna 2012. Lehdon suomennos on oikea järkäle, koska se sisältää niin tajuttomasti alaviitteitä. Joillain sivuilla on enemmän suomentajan huomautuksia kuin itse tekstiä. Suhtaudun vähän ristiriitaisesti Lehdon ratkaisuun liittää näitä alaviitteitä mukaan kirjaan. Monesti ne ovat todella hyödyllisiä ja perusteltuja. Tekstin viittaukset erilaisiin roomalaiskatolisen messun osiin tai Irlannin symboleihin olisivat olleet ilmiselviä irlantilaislukijoille kirjan ilmestymisvuonna, mutta ne ovat täysin tuntemattomia suomalaislukijalle vuonna 2017. Näissä tapauk...

Millaista oli elämä keskiajalla? (Matkaopas keskiajan Suomeen)

Ilari Aalto & Elina Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen (Atena 2015) Opiskelin yliopistossa historiaa, ja osana koulutustamme tutustuimme erilaisiin arkistoihin. Kansallisarkistossa meille esiteltiin hylly, jossa oli puolisen tusinaa järkyttävän paksua opusta. Niitä on vaikea sanoa "kirjoiksi", koska ne olivat 20-50 cm paksuja: ne olivat samojen kansien väliin sidottuja dokumenttikokoelmia. "Tuossa ovat kaikki keskiaikaiset lähteet", opas kertoi meille. Ottaen huomioon, että Suomen keskiaika kesti noin 300-400 vuotta, oli kirjojen paksuudesta huolimatta lähteiden määrä säälittävän pieni.  Siksi jokainen keskiajasta kirjoittava tutkija joutuu turvautumaan aika paljon "historian aputieteisiin", kuten niitä joskus kuulee alentuvasti kutsuttavan: arkeologiaan, kielitieteeseen, folkloristiikkaan ja kansatieteeseen. Ei olekaan ihme, että Matkaoppaan kirjoittaja Aalto on nimenomaan arkeologi eikä historioitsija.  "Suomesta" ...