Kuivamustekala

Bregmanin kirja alkaa Roslingin kirjan yhteenvedolla: heti kolmannella sivulla on Gapminderista lainattu pallokuvio maailman maiden vaurastumisesta ja terveyden lisääntymisestä. Maailma on siis muuttunut huomattavasti paremmaksi paikaksi jne. Bregmanin kysymys on: mitäs nyt sitten tehdään? Mikä on meidän visiomme? Vuosisatojen ajan utopia on ollut, että köyhyys ja taudit katoaisivat. Nyt kun olemme lähes saavuttaneet tuon tavoitteen, mistä me enää unelmoimme? Mikä on nykyihmisen utopia? Koska korjattavaa kyllä olisi. Vaikka olemmekin superrikkaita ja terveitä, olemme myös masentuneita ja ahdistuneita. Kaikki ei ole kunnossa, jotain tarttis tehrä.  Bregmanin ratkaisu on perustulo. Ilmaista rahaa kaikille, kuten kirjan nimessäkin sanotaan. GiveDirectly on yksi maailman parhaista hyväntekeväisyysjärjestöistä. Se saa uskomattomia tuloksia aikaan: heidän avunsaajansa pääsevät eroon köyhyydestä, kouluttavat lapsensa, saavat vähemmän mutta terveempiä l...

SKS:n kansanperinnearkistosta löytyy kosolti kummitustarinoita. Riku Kauhanen on käynyt näitä läpi ja kerännyt kirjaan edustavia esimerkkejä nimenomaan sotiin liittyvistä kummitusjutuista. Kansanperinteelle tyypillisesti näissä jutuissa eivät paikat ja aikakaudet ole aina niin tarkkoja. Samasta paikasta saatetaan kertoa 30-luvulla, kuinka siellä kummittelevat sisällissodassa tapetut sotilaat, mutta 50-luvulla kummitukset ovatkin jatkosodassa ammuttuja venäläisiä. Etenkin isonvihan ajan vainolaistarinoita on siirretty suoraan sisällissodasta kertoviin tarinoihin.  Huvittavin esimerkki oli tarina, jossa kummitukset olivat "isonvihan aikana tapettuja kommunisteja"! Kirja perustuu Kauhasen graduun, ja se on varmasti ollut tosi hyvä gradu, mutta ei tämä minua tietokirjana innostanut. Kirja koostuu lähinnä kansanperinnearkistosta ja muista lähteistä kerätyistä tarinoista, jotka on lainattu kirjaan kokonaisuudessaan. Useimmat tarinat eivät ole kovinkaan mielenkiintoisia,...

Huiput olivat ennen surkeita.  1920-luvulla kaksinkertaista volttia uimahypyissä pidettiin "liian vaarallisena", ja sen kieltämistä urheilukilpailuissa harkittiin. Nykyisin parhaat seiskaluokkalaiset urheiluluokan oppilaani tekevät kolminkertaisia voltteja. 1970-luvulla piin desimaalien muistamisen ennätys oli 500 numeroa. Viisi sataa! Pienellä harjoituksella kuka tahansa pystyy muistamaan 500 desimaalia! Nykyinen ennätys on yli 100 000 desimaalia.  Miksi ennen sitten oltiin niin huonoja? Lähinnä siksi, ettei harjoittelun merkitystä ymmärretty ennen yhtä hyvin kuin nyt. Paavo Nurmi oli ylivoimainen, koska hänellä oli tiukka harjoitusrutiini ja hän mm. kellotti omia juoksujaan - mikä oli täysin ennenkuulumatonta siihen aikaan Ericsson on asiantuntija asiantuntijuudessa. Hän tuli tunnetuksi Malcolm Gladwellin tiivistäessä Ericssonin tutkimuksen "10 000 tunnin säännöksi", jonka mukaan huipulle pääsemiseen vaaditaan 10 000 tunnin harjoittelu. Todellisuudessa ...

Antiikin tragediat ovat välillä vähän hankalia; ei siksi, että teksti olisi jotenkin vaikeaselkoista, vaan siksi, että henkilöt käyttäytyvät usein aika kummallisesti. Heidän toimintansa ja moraalinsa on välillä hyvin vierasta, lähes käsittämätöntä. Medea päättää tappaa omat lapsensa kostaakseen Iasonille? O-kei. Kaikki haluavat tappaa Ifigeneian, jotta sotajoukko saisi tuulta purjeisiin? Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Sitä vastoin Oresteian hahmot ovat piristävän ymmärrettäviä motiiveiltaan. Klytaimnestra haluaa tappaa Agamemnonin kostoksi Ifigeneian uhraamisesta, ja myös siksi, että Klytaimnestralla on parhaillaan hyvät sutinat menossa Aigheiosteksen kanssa. Tämä on selkeää. Orestes tuntee päättämättömyyttä: hän ei haluaisi jättää isäänsä kostamatta, muttei oikein haluaisi tappaa äitiään. Tähänkin voi samaistua. Pallas Athene haluaa saada vanhojen ja uusien jumalien erilaiset oikeuskäsitykset sovitettua yhteen. Kukapa meistä ei olisi ollut vastaavassa tilanteessa...