'Mancer-trilogia on urbaania fantasiaa. Sen maailmassa taikuutta on olemassa, mutta taikuutta ei opiskella Harry Potter-tyyliin, vaan se syntyy pakkomielteisestä intohimosta. Jos joku rakastaa vaikka videopelejä yli kaiken, hän voi saada aikaan sen, että maailma hänen ympärillään alkaa toimia videopelien logiikalla. Mutta taikuudella on hintansa: normaalien luonnonlakien rikkominen aiheuttaa taikurille pläjäyksen huonoa onnea. Siksi taikureilla tai heidän läheisillään ei yleisesti ottaen mene kovin hyvin.
Päähenkilö Paul Tsabo on byrokratiamantikko: hän uskoo paperitöiden voimaan niin palavasti, että hän voi muokata käytännössä mitä tahansa arkistoja maailmassa tahtonsa mukaan. Tästä on paljon hyötyä, kun pakoilee lakia. Ja lakia täytyy pakoilla, sillä taikuus on vaarallista ja siksi kiellettyä.
Paul rakastaa byrokratiaa, ja kirjoissa on aina toisinaan mahtavia ylistyslauluja byrokratian autuaaksitekevyydelle. Niistä tulee mieleen aiemmin arvioimani Oikeudellinen vastuu opetustoimessa: byrokratia on ihanaa, koska se huolehtii siitä, että maailmassa on oikeudenmukaisuutta. Ilman byrokratiaa meillä olisi vain hyvä-veli-verkostoja ja muuta mielivaltaa. Paperit pitävät ihmiset rehellisinä ja saavat koko tämän homman pyörimään.
'Mancer-trilogia on myös perhetarina, jossa päähenkilön ja hänen tyttärensä ajoittain hankalaa isä-tytär-suhdetta käsitellään eri näkökulmista kolmen kirjan ajan. Kirjojen välissä aika kuluu, joten varsinkin tyttären näkökulma muuttuu rankasti hänen siirtyessään lapsuudesta teini-ikään.
Flex-trilogia ei ole mikään täydellinen kirjasarja. Ihmissuhdekuvaukset ovat välillä tylsiä; epäilemättä hahmot olivat kirjailijalle tärkeitä, mutta ei niiden tunnesotkut jaksa loputtomiin lukijaa kiinnostaa. Varsinkin tokassa ja kolmannessa kirjassa myös juonessa oli ylimääräisiä mutkia, jotka olisi kannattanut leikata pois. Kill your darlings.
Ja ihan liikaa pop-kulttuuriviittauksia. Voi luoja, kuinka huonosti nämä kirjat tulevat kestämään aikaa.
Yhteenvetona: hyvä konsepti, sujuvasti kirjoitettua urbaania fantasiaa, joka on samalla aika kevyttä hömppää. Lomalukemista.
Kommentit
Lähetä kommentti