Siirry pääsisältöön

Koraanisavotta

Ennen varsinaista aloitusta käydään muutamia tunnuslukuja läpi:
- Koraani on huomattavasti lyhyempi kuin Raamattu: käyttämäni Hämeen-Anttilan käännös on vain 560 sivua.
- Se jakautuu 114 suuraan, joten suuran keskipituus on aika tarkkaan viisi sivua.
- Mediaanisuura on neljä sivua.
- Moodisuura on kaksi sivua.
- Suurat eivät ole aikajärjestyksessä (ennemminkin käänteisessä aikajärjestyksessä: vanhimmat ovat loppupäässä) vaan suunnilleen pituusjärjestyksessä. Toinen suura on pisin, 37 sivua.
- Kirjan puoliväli osuu 25. suuran kohdalle.


(Tämä on alunperin julkaistu yksi pätkä kerrallaan kuukauden aikana, ja sai alkunsa uudenvuodenlupauksesta lukea Koraani alusta loppuun.)

1. Avauksen suura

Ensimmäinen suura on lyhyt rukous. Se on niin lyhyt, että sen voi laittaa kokonaisuudessaan tähän:
"Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen.
Kunnia Jumalalle, maailman Herralle
Armeliaalle Armahtajalle
Tuomiopäivän Ruhtinaalle
Sinua me palvomme, Sinua me huudamme avuksi
Johdata meidät oikealle tielle
niiden tielle, joille Sinä olet suosiollinen,
ei niiden, joiden päälle Sinun vihasi lankeaa
ja jotka vaeltavat eksyksissä."

Osittain samaa meininkiä kuin Isä meidän -rukouksessa, vaikka lopetus onkin melkoisesti tylympi.
Kaikki suurat alkava samalla "Jumalan, Armeliaan Armahtajan nimeen" -litanialla. Paitsi yksi. TIETTY. Mitä siitäkin tulisi, jos pyhissä kirjoissa oltaisiin johdonmukaisia?

2. Lehmän suura

Tämä oli pisin suura, ja se tuntui vielä pidemmältä, sillä se poukkoili aiheesta toiseen vailla päätä tai häntää. Samalla sivulla saatetaan aloittaa puhumalla Aadamista, sitten siirrytään puhumaan avioerosta, sitten almuista, sitten Abrahamista, sitten rukoussuunnasta jne jne.
Lehmän suura (kuka nämä nimet on oikein keksinyt? Tässä suurassa mainitaan lehmä varmaan kerran, ja silloinkin sivulauseenomaisesti) muistuttaa FAQ:ta, josta on kysymykset unohdettu pois. Tämä tuntuu pitkältä listalta vastauksia erinäisiin kysymyksiin, mutta savolaistyyliin vastuu siirtyy pitkälti kuulijalle, tai tässä tapauksessa lukijalle.
Suuran seuraaminen on aika hankalaa; onneksi minulla on oheislukemistona Hämeen-Anttilan Koraanin selitysteos, jota ilman olisi voinut turhautua enemmänkin.
Tulkintaa ei helpota se, että usein on tosi epäselvää, kuka puhuu ja kenelle. Välillä äänessä tuntuisi olevan Muhammad, joka puhuu uskovaisille; välillä Jumala, joka puhuu Muhammadille. Tai Jumala, joka puhuu uskottomille. Tai jotain muuta.
Suurassa puhutaan yllättävän paljon Abrahamista, Mooseksesta ja muista #raamattusavotta-ajoilta tutuista hahmoista. Tuli ihan nostalginen olo! Muutenkin tässä kirjoitetaan tosi paljon juutalaisista ja kristityistä. Muhammad tuntuu olevan tajuttoman turhautunut siihen, etteivät juutalaiset ja kristityt heti tajua, että heidän Jumalansa puhuu tällä kertaa hänelle, joten juutalaisten ja kristittyjen pitäisi tietty saman tien kääntyä muslimeiksi. C'mon, kuinka vaikeaa tämä on? Siksi hän dissaa juutalaisia siitä, etteivät he kuunnelleet Moosestakaan vaeltaessaan erämaassa, joten EI IHME, etteivät he kuuntele nyt Muhammadiakaan.
Suurassa saarnataan paljon uskottomia vastaan, ja se muistuttaa osan ajasta Jesajaa tai jotain vastaavaa VT:n profeettaa, mutta asenne on erilainen. Siinä missä VT:n profeetat vaahtosivat suu kuolaa valuen, Muhammad käyttää toistuvasti hauskaa retorista keinoa: hän yrittää takoa järkeä kuulijan päähän - ja lopettaa lauseet äkillisen lakonisesti. Esim. "Älkää nimittäkö niitä, jotka surmataan Jumalan tiellä, kuolleiksi vaan eläviksi - mutta ette te ymmärrä". Tämä toistuu monesti: hän vaikuttaa aloittavan saarnaamisen, ja lopettaakin äkisti. "Whatever, ette te tajua kuitenkaan. Unohtakaa koko juttu"
Ja naisten väheksymista on tekstissä aika ajoin, lähes hupaisan itsestäänselvästi ilmaistuna: "Ottakaa kaksi miestä todistajiksi. Jos kahta miestä ei löydy, niin yksi mies ja kaksi naista." Jep jep. Puhtaimmin tämä ilmaistaan avioeron kohdalla: "Eroavalla naisella on samat oikeudet ja velvollisuudet [kuin miehelläkin] kohtuuden mukaan, mutta mies on kuitenkin häntä asteen verran korkeammalla". Varmaan tämä on ollut silloin 620-luvulla valtava edistysaskel edeltävään menoon verrattuna (vain ASTEEN verran korkeammalla?), mutta ei tämä nyt varsinaisesti feminististä ole.

3. Imranin perheen suura

3. suura alkaa tutusti: saarnataan uskottomia vastaan, pelotellaan Helvetillä, ylistetään Jumalaa.
Ja sitten yhtäkkiä teksti muuttuu evankeliumiksi: siinä käydään läpi Marian ilmestys, Jeesuksen neitseellinen syntymä, Jeesuksen ihmeteot ja nouseminen Jumalan luo taivaaseen. Piti ihan tarkistaa, että kädessä oli edelleen Koraani enkä ollut vanhasta tottumuksesta tarttunut vahingossa Raamattuun.
Muhammad haluaa selvästi korostaa jatkuvuutta: oli Vanha testamentti, Uusi testamentti ja nyt tulee Vielä uudempi testamentti. Kuulin, että Martti Luther listasi "muhamettilaiset" harhaopiksi, ei pakanauskonnoksi, ja se on tämän valossa hyvin ymmärrettävää. Muslimit olivat oman aikansa mormonit.
Tästä suurasta löytyy myös tämän hetken suosikkikohtani: "Uskottomat punoivat juoniaan, ja Jumala punoi juoniaan. Jumala punoo parhaat juonet."
JUMALA PUNOO PARHAAT JUONET.

4. Naisten suura

Tämäkin suura poukkoilee aiheesta toiseen. Toisin kuin Raamatussa, Koraanissa ei ole väliotsikkoja, ja se on iso puute. Kun yhdellä aukeamalla saatetaan käsitellä kuutta eri asiaa, olisi jonkinlainen jäsentely ihan paikallaan. Kustannustoimittajalle olisi työtä.
Suura alkaa perinnönjakosäännöillä, joita on ihan sairaasti. Olisin kaivannut jonkinlaista vuokaaviota tai muuta kuviota pysyäkseni kärryillä.
Suuran nimestä huolimatta naisista ei puhuta mitenkään kovin paljon. Lähinnä luetellaan, keiden kanssa ei saa mennä naimisiin (esim. kahta sisarusta ei saa ottaa vaimoiksi). Eikä pidä unohtaa pettävälle vaimolle säädettyä rangaistusta: "teljetkää vaimonne taloonsa, kunnes kuolema hänet korjaa tai Jumala osoittaa hänelle toisen tien". Kuulostaa kohtuulliselta.
Koraanissa puhutaan tosi paljon Helvetistä. Siis tosi paljon. Raamatussa Helvetti mainitaan joitain kertoja, mutta tässä joka kolmas lause käsittelee "tuskallista rangaistusta", joka syntisiä odottaa.

5. Pöydän suura

Tässä suurassa kirjoitetaan taas Jeesuksesta paljon. Erityisesti arvostin retcon-kohtaa suuran lopussa, jossa paljastetaan Jumalan ja Jeesuksen sananvaihto Jeesuksen saavuttua taivaaseen. Jumala kysyy Jeesukselta, sanoiko tämä olevansa Jumalan veroinen, ja Jeesus kieltää asian järkyttyneenä: "Jumala varjelkoon minua! En minä olisi voinut sanoa sellaista!" Tähän ei varmasti kenelläkään enää ole mitään vastaansanomista.
Koraanin suhtautuminen juutalaisiin ja kristittyihin on vähän bipolaarinen: välillä Muhammad tuntuu pitävän heitä niin vääräoppisina, että heitä kannattaa välttää. Uskoville annetaankin tyly ohje "Älkää ottako ystäviksi juutalaisia tai kristittyjä tai uskottomia".
Toisaalta suurassa toistetaan, että kaikki kansat, joille Jumala on antanut Kirjan, voivat pelastua, mikäli noudattavat sitä. Kirjan kansoiksi mainitaan juutalaiset, kristityt ja saabilaiset.
...saabilaiset?
Tämä kohta herättää kysymyksiä. Keitä nämä saabilaiset ovat? Ja ehkä vielä tärkeämpää: Minkä Kirjan he saivat? Ehkä heidän Kirjassaan selitettiin tyydyttävällä tavalla pahuuden ongelma, yhdistettiin luonnontieteellinen ja uskonnollinen näkemys ristiriidattomasti ja todistettiin loogisen aukottomasti Jumalan olemassaolo. Mutta sitten kaikki saabilaiset saivat jonkin isorokon ja maailma menetti tämän tiedon.
Joo, kuulostaa hyvältä. Tämän teorian mukaan taidan tästedes mennä.

6. Karjan suura

Parissa-kolmessa eri kohdassa on toistunut lause: "Kun Jumala sanoo jollekin "Ole!", niin se on". Joka kerta luen, että Jumala sanoo "Olé!" ja saan mielikuvan Jumalasta härkätaistelijana.
Muuten tässä ja seuraavassa suurassa lähinnä paasataan uskottomia vastaan jälleen kerran. Kyllä ne uskottomat ovat kovasydämisiä eivätkä usko selvää puhetta, vaikka kuinka monta profeettaa niille lähetettäisiin.
Jos kuulostan kyllästyneeltä, se johtuu vain siitä, että Koraani toistaa itseään tosi paljon. Se, kun Mooses löi kivestä vettä on kerrottu varmaan neljään kertaan. "Aabraham ei ollut monijumalainen!" Joo, kerropa asiasta vielä seitsemännen kerran.
Ironian uhallakin toistan itseäni: Kustannustoimittajalle olisi ollut töitä.

7. Kumpujen suura

Tällä kertaa vuorossa on syntiinlankeemuskertomus ja myös Saatanan kapina. Koraanissa Saatana eli Iblis oli enkeli, joka ei suostunut kumartamaan Aadamia, vaikka Jumala käski. Sen vuoksi Jumala määräsi hänet heitettävän ulos Taivaasta.
Saatana pyysi lykkäystä, ennen kuin tuomio pannaan täytäntöön, ja saikin sitä. Hän käytti tämän ajan täysillä hyödykseen ja houkutteli Aadamin ja hänen vaimonsa (jota ei nimetä tässä Eevaksi) syömään kielletyn hedelmän. Sen seurauksena koko kolmikko viskattiin pois Paratiisista ja nimettiin toistensa vihollisiksi.
Tässä tuntuu olevan Koraanin jonkinasteinen vastaus pahuuden ongelmaan: maailmassa on kaikkea pahaa, koska ihmisiä rangaistaan perisynnistä ja siksi Saatanalle on annettu lupa kiusata ihmisiä. Samalla ihmiset on nimetty Paholaisen vihollisiksi, joten meidän velvollisuutemme on toimia pahuutta vastaan. Johdonmukaista; I approve!

8. Sotasaaliiden suura

Vihdoinkin suura, jonka nimi kertoo aika selvästi, mikä on suuran aihe. Sotasaaliin jaosta ja sen sellaisesta on tosiaan kyse.
Suurasta huomaa hyvin selvästi, että se on kirjoitettu aikana, jolloin Muhammad kävi taisteluita mekkalaisia vastaan. Tässä kannustetaan koko ajan lähtemään sotaan ja innostetaan taisteluun.
Nykyaikaisen lukijan silmin on hämmentävää, kun suurassa käydään jälkipyykkiä joistain yksittäisistä taisteluista. Huomaa, kuinka selkeästi Muhammad on suunnannut sanomansa hyvin tarkkaan rajatulle yleisölle, s.o. kyseiseen taisteluihin osallistuneille tyypeille. En paheksu: päinvastoin, nämä kohdat ovat niitä harvoja Koraanin kohtia, joissa on jonkinlaista tarinallisuutta. Se on hyvin tervetullutta kaiken moraaliopin ja julistuksen seassa.

9. Katumuksen suura

Tämä on se ainoa suura, joka ei ala sanoilla "Jumalan, Armollisen Armahtajan nimeen". Ja ehkä ihan hyvä niin, koska armollisuus on tästä suurasta kaukana. Tässä on Koraanin rajuinta tekstiä tähän saakka. Erilaiset äärijärjestöt varmasti lainaavat suuran jakeita ahkerasti.
No niin, katsotaanpa huippukohdat:
"Taistelkaa uskottomia vastaan, missä heitä tapaattekin".
"Uskovaiset, älkää ottako isiänne ja veljiänne ystäviksi, jos he rakastavat epäuskoa enemmän kuin uskoa."
"Jumala ei rakasta syntisiä."
"Uskottomat ovat epäpuhtaita".
"Taistelkaa niitä Kirjan ihmisiä vastaan, jotka eivät usko Jumalaan"
"kristityt sanovat 'Messias on Jumalan poika'[...] Jumala kirotkoon heidät, kuinka he valehtelevat!"
ISISin rekrytoijat ja vastaavat kiihkoilijat ovat varmasti tästä suurasta kiitollisia: jo näistä kohdista saa kelpo palopuheen aikaan.
Ja loppusuura keskittyy lähinnä kiroamaan niitä uskovaisia, jotka eivät osallistu taisteluun uskottomia vastaan, joten siitäkin irtoaisi mukavasti materiaalia.
Ei siinä mitään, kyllä suurassa myös kehoitetaan toistuvasti antamaan almuja köyhille. Ja nimensä mukaisesti suura kannustaa myös jättämään ne uskottomat rauhaan, jotka katuvat pahoja tekojaan. Mutta kaiken kaikkiaan aika jyrkkää meininkiä.

10. Joonan suura

En oikein ota selvää, mikä on Koraanin näkemys vapaasta tahdosta. Toisaalta suurassa sanotaan: "Voitko sinä pakottaa ihmisen uskomaan vastoin tahtoaan?", mikä tuntuisi viittaavan vapaan tahdon tärkeuteen. Toisaalta heti seuraava jae sanoo: "Ei yksikään sielu voi uskoa kuin Jumalan luvalla", joten ota tuosta nyt sitten selvää. Ja jotta homma olisi vielä sotkuisempi, niin jae jatkuu: "Hän asettaa vihansa niiden päälle, jotka eivät ymmärrä."
No, Hän varmaan nyt asettaa vihansa mnun päälleni, koska minä en totta vie ymmärrä. Kerrataan: Jos en usko, saan maistaa ikuista rangaistusta Helvetissä. Eli kannattaisi siis uskoa. Mutta Jumala päättää, kuka uskoo ja kuka ei. Mitä tässä voi tehdä?
Onko tämä sama juttu kuin kalvinisteilla: toiset on ennaltamäärätty Taivaaseen ja toiset Helvettiin? Mutta miksi sitten tässä korostetaan, että ihmisen pitää haluta uskoa?
Paras arvaukseni olisi, että ihmisen pitää haluta uskoa, jolloin Jumala voi armollisesti antaa hänelle uskon lahjan. Vähän monimutkaista, mutta eikö aika monet protestantit usko aika pitkälle samaan?
Tästä aiheesta varmaan on kirjoitettu hyllykilometreittäin pohdintaa viimeiset 1000 vuotta, joten vähemmän laiska ihminen luultavasti tarkistaisi tässä vaiheessa oppineiden konsensuksen.
(Lopulta uteliaisuus voitti laiskuuden ja tarkistin Wikipediasta: perusidea on, että ihmisellä on vapaa tahto, mutta koska Jumala on kaikkitietävä, Hän tiesi jo ennen ajan alkua, mitä kukin meistä tulee valitsemaan. Silti hän loi maailman, joten kaikki, mitä teemme ja valitsemme, tapahtuu Jumalan luvalla.)


11. Huudin suura, 12. Joosefin suura, 13. Jyrinän suura

Kolme tylsää suuraa:
11. Huudin suura on jälleen kerran kertausta siitä, kuinka aiemmatkaan kansat eivät ole uskoneet profeettojaan. Kyllä ne ovat paatuneita.
12. Joosefin suura kertoo Joosefin tarinan hyvin pitkälle samalla tavalla kuin 1. Mooseksen kirja, hieman tiiviimmin vain. Tämä ei sinänsä ollut niin tylsä suura, mutta voisi sitä uusiakin juttuja keksiä eikä vain kopioida vanhoja.
13. Jyrinän suurassa parasta on sen nimi. Sisältö on standardia "Jumala on kova jätkä"-tavaraa.

14. Aabrahamin suura.

Suurassa kysytään: "Ettekö ole kuulleet kertomuksia niistä, jotka olivat ennen teitä, Nooan, Aadin ja Thamudin kansoista". Kuules Muhammad: KYLLÄ OLEMME. Viimeksi kolme suuraa sitten. Jumalan nimeen, ei enää!
Suurassa kuvataan Helvetissä viruvien tuskia, mutten ole varma, tekeekö tämä enää vaikutusta. "Heidän paitansa ovat pikeä ja heidän kasvojaan peittää tuli", mikä on tietty miinusta. Mutta ei ilmeisesti tarvitse lukea profeettatarinoita?

15. Hidzrin suura.

Saatanasta kerrotaan taas lisää: Saatanan lankeemuksen jälkeen hän toteaa Jumalalle: "Herrani, koska johdatit minut harhaan, teen maallisen heidän silmissään haluttavaksi ja johdatan heidät kaikki harhaan, paitsi Sinun vilpittömät palvelijasi." Jumala vastaa: "Kuulostaa kohtuulliselta". Jaa, no, niin kai sitten.
Saatana alkaa olla suosikkihahmoni koko kirjassa. Se on kiinnostava tapaus: enkeli, joka ei suostu kumartamaan ihmistä. Sen voi tulkita ylpeydeksi, mutta myös fanaattisuudeksi: Saatana oli niin yksijumalaisuuteen sitoutunut, ettei kumartanut muita kuin Jumalaa, vaikka pääjehu itse niin käskisi.

16. Mehiläisten suura ja 17. Yöllisen matkan suura.

Islamia edeltävä meno kuulostaa näiden suurien perusteella superkarulta.
Kuten sanottu, Koraani ei ole varsinaisesti feministinen, mutta Mehiläisten suurassa käy aika selvästi ilmi, kuinka paljon Muhammad kuitenkin edisti naisten asemaa. Ennen islamia nimittäin "Kun jollekin kerrotaan tyttären syntyneen, hänen kasvonsa synkkenevät ja hän on vihainen.[...] Hän miettii, pitäisikö lapsen huolimatta häpeästä vai hautaisiko sen maahan." Se, että Koraanissa kaksi naista vastaa yhtä miestä on tietty meidän korviimme aika paksua, mutta selvästi suuri edistysaskel aikanaan. Nainen on sentään puolikkaan miehen veroinen, eikä häpeäksi perheelleen!
Yöllisen matkan suura antaa vähän kymmenen käskyn tyyppisiä säädöksiä. Yksi näistä kuvaa myös aikakauden olojen tylyä menoa: "Älkää surmatko lapsianne köyhyyden pelossa; kyllä me heidät ruokimme."

18. Luolan suura

Luolan suurassa on hauska tarina Mooseksesta ja hurskaasta miehestä. Mooses tapasi hurskaan miehen, ja sai seurata tätä sillä ehdolla, ettei kyselisi mitään. Mies kuitenkin teki kaikkea sekoa (mm. porasi reiän köyhien veneeseen ja tappoi pikkupojan), joten Mooses ei pystynyt olemaan vaiti. Silloin mies karkoitti Mooseksen luotaan, mutta selitti ensin: veneen hän sabotoi, koska muuten paikallinen kuningas olisi takavarikoinut sen itselleen; pojan hän tappoi, koska tämä olisi johdattanut uskovat vanhempansa tuhoon.
Koraanissa ei ole hirveästi vertauksia, ja nekin jotka kirjasta löytyvät ovat yleensä aika ankeita, tyyliin "oli kaksi puuta, toisessa oli hyviä hedelmiä ja toisessa huonoja. Hyvä puu kuvaa uskovaista ja huono uskotonta". HEIKKOA. Mutta tämä tarina oli ässä!
Koraanissa on muutenkin aika selkeä teodikea: miksi pahoja asioita tapahtuu eikä maailmassa tunnu olevan oikeutta. Aiemmin puhuin jo Saatanan asettamisesta ihmisten viholliseksi. Jossain toisessa suurassa todettiin, että Jumala antaa kaikille, mitä he haluavat. Ne jotka himoitsevat tämän maailman rikkauksia saavat niitä, mutta ne jotka haluavat tuonpuoleisen rikkauksia saavat puolestaan niitä. Ihan nätti vastaus sekin. Ja nyt tämä vertaus, jossa todetaan, ettei ihminen voi tietää, onko jokin tapahtuma lopulta hyvä vai huono. Pitää vain luottaa Jumalan oikeudenmukaisuuteen. Hyvää kamaa!

19. Marian suura, 20. TH:n suura, 21. Profeettojen suura, 23. Uskovien suura.

Marian suurassa Jeesuksesta paljastuu taas uusia puolia: en tiennytkään, että Jeesus osasi puhua ja ylistää Jumalaa jo vastasyntyneenä. Miten tämä yksityiskohta jätettiin Raamatusta pois?
TH:n (=Teuvo Hakkaraisen?) suura kertoo Mooseksen tarinaa aiempaa pidemmin. Krooh. Mutta oli siinä yksi kohta, josta keskenkasvuisella huumorintajulla varustettu lukija sai hupia: Jumala kysyy Moosekselta, mitä hänellä on kädessään. Mooses vastaa: "Se on sauvani, johon nojaan ja jolla katkon lehviä lampaitteni syödä. Käytän minä sitä muuhunkin." IF YOU KNOW WHAT I MEAN. (Beavis & Butthead -höhötystä.)
Profeettojen suurasssa on nimensä mukaan (huokaus) profeettatarinoita, mutta yksi niistä oli ihan hyvä: Abraham tuhosi salaa kansansa epäjumalankuvat - paitsi yhtä. Kun aamulla jengi löysi rikotut patsaat, he syyttivät Abrahamia, joka vastasi 'En se minä ollut, vaan tuo jäljelle jäänyt patsas. Kysykää vaikka siltä!' Porukka vastasi: 'Ei se osaa puhua', jolloin Abraham pääsi kuittaamaan: 'No niin, tulihan se sieltä!'
Uskovien suura on (syvä huokaus) PROFEETTATARINOITA. Mainittakoon, että profeettatarinoilla on funktio: ne osoittavat, etteivät entisetkään kansat uskoneet profeettojaan, joten ei ihme, ettei jengi usko Muhammadia nyt. Koraani muutenkin koko ajan todistelee, kuinka Muhammad ei ole vain keksinyt sitä päästään. Islamin sanomaa ei selvästi noin vain nielty purematta.

22. Pyhiinvaeltajien suura

Koraanissa on todella paljon juttua almujen antamisesta. Myös Pyhiinvaelluksen suurassa puhutaan almuista, ja samaan aiheeseen liittyvät myös uhrit. Pyhiinvaelluksen jälkeen annetaan eläinuhreja, mutta liha ei anneta Jumalalle vaan köyhille. Suura sanoo uhreista kauniisti: "Ei Jumalan luo tule niiden liha ja veri vaan teidän hurskautenne."
Tämä on muutenkin aika suvakkihenkinen suura: kahdesti Jumala mainitsee, että "Jokaiselle kansalle olemme asettaneet omat pyhät tavat, joista ne pitävät kiinni. Älkööt ihmiset riidelkö kanssasi tästä." Tämähän on suorastaan monikultturistista: aika eri meno kuin esim. Katumuksen suurassa.

24. Valon suura, suurat 25-29

Valon suura oli aika hyvä. Sieltä löytyi myös ensimmäinen maininta hunnusta: "Ja käske uskovaisten naisten pitää katseensa kurissa ja varjella siveyttään, olla näyttämättä muita sulojaan kuin niitä, jotka tavallisestikin ovat näkyvissä, ja peittää kaulansa hunnulla." Tarvitsee aikamoista tulkintaa vaatia tämän perusteella naisilta burkan tai vastaavan käyttöä.
Sitten tuleekin niin monta niin tylsää suuraa putkeen, etten jaksa edes mainita niitä nimeltä. Täynnä profeettatarinoita, totta kai. Mitäs muuta.


Suurat 30-33

Koraanissa moneen kertaan mainitaan, kuinka Jumalan läsnäolon merkkejä on kaikkialla ympärillämme: se, kun aurinko nousee; se, että olemme ylipäänsä syntyneet; se, että puolisot rakastavat toisiaan. 30. Bysanttilaisten suurassa näitä kauniita kuvauksia on aika paljon.
31. Luqmanin suura sisältää seuraavan elämänohjeen: "Kulje rauhallisesti ja puhu vaimealla äänellä: onhan aasin kiljunta rumin kaikista äänistä."
33. Ryhmien suura on aika hävytön: siinä annetaan paljon ohjeita Profeetan vaimoille. Heidän tulee totella ja kunnioittaa Profeettaa vielä enemmän kuin vaimojen yleensä miehiään ja sitä rataa.
Vaatii aikamoista pokkaa tuoda kotiin Jumalan sanaa, joka on suoraan puolisolle suunnattu! Pitääkin kokeilla tätä taktiikkaa seuraavan perheriidan jälkeen: "Muistatko eilisen kiistamme? No, sain juuri enkeli Gabrielilta ilmoituksen: Jumala sanoo, että minä olin oikeassa ja sinä väärässä. Että siinäs kuulit."

Suurat 34-40

Näissä suurissa ei ollut sinänsä mitään kovin ihmeellistä, joten otetaan toinen lähestymistapa. Koraanista tietysti pitäisi löytyä viisautta myös nykyajan ongelmiin, joten mitä se osaa sanoa Brexitin suhteen?
Ainakin Leave-kampanjan väen olisi pitänyt kuunnella 34. Saban suuraa: "Totuus on nyt tullut. Valhe ei voi luoda mitään, ei alussa eikä myöhemminkään".
Toista kansanäänestystä kaipaavien tulisi lukea 35. Luojan suura: "'Herramme, päästä meidät pois niin teemme hyviä töitä emmekä tee niinkuin ensimmäisellä kerralla.' Mutta emmekö me jo ole antaneet teidän elää tarpeeksi kauan, jotta ne, jotka olisivat halunneet, olisivat voineet ottaa varoituksen vastaan?"
EUn jäsenmaksujen suuruudesta valittavien tulisi lukea 36. JS:n suura: "kun heille sanotaan 'Jakakaa siitä, mitä Jumala on teille antanut' uskottomat vastaavat uskoville: 'Meidänkö pitäisi ruokkia niitä, joita Jumala voisi ruokkia, jos Hän haluaisi?'"
37. Riviin järjestettyjen suura ottaa selvästi kantaa EUn puolesta viittaamalla unionin lippuun symbolisesti: "Me olemme koristaneet alisen taivaan tähtikoruilla, jotka kaunistavat taivasta ja ajavat niskuroivat paholaiset pois"
38. S:n suura moittii Cameronia: "me olemme asettaneet sinut hallitsijaksi omassa maassasi. Tuomitse siis ihmisten kesken oikeudenmukaisesti äläkä noudata omia halujasi, etteivät ne eksyttäisi sinua pois Jumalan tieltä."
Toisaalta 39. Joukkojen suura tuntuisi olevan itsemääräämisoikeutta korostavien puolella: "Minä palvelen ainoastaan Jumalaa; palvokaa te, ketä tahdotte hänen lisäkseen."
Joten ota tuosta nyt selvää. Annetaan viimeinen sana 40. Anteeksiantavan suuralle, : "Sinä päivänä jokainen sielu palkitaan ansioittensa mukaan, eikä kenellekään tehdä vääryyttä."

Suurat 41-48

Koraanissa puhutaan paljon tuonpuoleisesta, ja varsinkin Helvetin tuskia kuvataan USEIN. Mutta kertoo kirja jotain Paratiisistakin.
Ei sinänsä, että ihmiset kuuntelisivat. 41. Erottelemisen suura kuvaa harvinaisen hienosti ihmisten itsepäisyyttä: "Mutta useimmat ihmiset kääntyvät pois eivätkä jää sitä [Jumalan sanaa] kuuntelemaan: 'Sydämemme päällä on suojus sitä vastaan, mihin te meitä kutsutte, korvissamme on tulpat ja meidän välillämme on verho. Tee sinä mielesi mukaan; mekin teemme mielemme mukaan'"
Mutta kannattaisi ehkä kuunnella, sillä 42. Neuvonpidon suura kertoo: "Joka kylvää tuonpuoleista varten, hänen kylvönsä me annamme kasvaa, ja joka kylvää tämänpuoleista varten, saa osansa siitä, mutta tuonpuoleisesta hän jää osattomaksi."
No, mistä sitten jää osattomaksi, jos kylvää vain tämänpuoleista varten?
44. Savun suura kuvailee Paratiisia. Siellä ollaan "puutarhassa lähteiden partaalla, pukeutuneena silkkiin ja brokadiin". Tyylistä pidetään kiinni. Suura mainitsee myös ensimmäisen kerran, että Paratiisissa saa puolisoksi "tummasilmäisiä neitoja". Selitysteos osasi kertoa, että yleisen tulkinnan mukaan nämä neidot eli huurit eivät ole ihmisiä, vaan erikseen tätä varten luotuja olentoja. Siitä herää aika paljon kysymyksiä. Ovatko ne ikäänkuin hengellisiä seksirobotteja? Stepfordin enkeleitä? Vai jotain muuta?
47. Muhammadin suura kertoo Paratiisista lisää yksityiskohtia: "Siellä on puroja, joissa eräissä on makeaa vettä; eräissä maitoa, joka ei happane; eräissä viiniä, joka on nautinto juojilleen, ja eräissä puhdistettua hunajaa."
Ilmeisesti viini on kielletty vain meille kurjille maan matosille, mutta Taivaassa saa pämpätä silkkikledjuissaan niin paljon kuin mieli tekee, minkä nyt ehtii seksirobottien kanssa puuhailuiltaan. Kuulostaahan tuo sanotaanko vähän erilaiselta kuin harppu ja sädekehä.

49. Huoneiden suura

Nyt löytyi suura, jolle tulee käyttöä! Tämä on käytännössä "KiVan suura", sillä se tuomitsee kaikenlaisen kiusaamisen, juoruamisen ja niin edelleen. Nyt pitää ihan laittaa jakeet muistiin, jotta voin kaivaa ne esiin, mikäli täytyy selvittää joitain muslimioppilaiden kiusaamistapauksia:
49:6: "Uskovaiset, jos joku syntinen tulee kertomaan teille juorun, ottakaa siitä tarkka selko ennen kuin uskotte siihen, ettette loukkaisi tietämättömyyksissänne ketään ettekä joutuisi katumaan tekojanne."
49:10: "Uskovat ovat toistensa veljiä. Sovittakaa siis kahden veljen riita ja pelätkää Jumalaa, jotta teitä armahdettaisiin."
Ja ennen kaikkea
49:11: "Älkää panetelko toisianne älkääkä käyttäkö toisistanne pilkkanimiä; onhan synti huono nimitys uskon jälkeen."
Sekä 49:12: "Uskovaiset, välttäkää luulemasta kaikenlaista, sillä monet luulot ovat syntiä. Älkää vakoilko älkääkä panetelko toisianne. Haluaisiko joku teistä syödä kuolleen veljensä lihaa?"
...En ole IHAN varma, mihin jae 12 tuossa lopussa menee, mutta hyvää tavaraa yhtä kaikki.

Suurat 50-80

Koraani on jaettu suunnilleen niin, että pisimmät jutut ovat alussa ja lyhyimmät lopussa. Vaikka suuria on 114, niin suura 50 on jo hyvin loppupuolella kirjaa. Ensimmäiset 7 suuraa ovat suunnilleen yhtä suuri osa kirjasta kuin viimeiset 70!
Samalla Koraani muuttuu myös kiinnostavammaksi. Lyhyemmät suurat tarkoittavat tiiviimpää saarnausta, mikä on jo itsesdään hyvä. Mutta tekstissä käytetty kieli on myös erilaista. Nämä loppupään suurat ovat runollisempia ja kauniimpia kuin alkupään.
Jos joku aikoo lukea Koraanin näiden päivitysten jälkeenkin, niin suosittelen aloittamaan suunnilleen suurasta 50 tai niiltä main. Tämä on selvästi vähemmän tuskallista luettavaa kuin alussa.
Nostan muutamia erityisen kiinnostavia suuria väliltä 50-80 vielä lähempään tarkasteluun lähipäivinä. Sitä odotellessa jätän tähän 50. Q:n suuran kylmäävän hienon jakeen: "Kuoleman huuma tuo totuuden: 'Tässä on nyt se, mitä olet vältellyt.'"

52. Vuoren suura

Priden kunniaksi lienee aika katsoa, mitä Koraani sanoo homoista. Islamia pidetään homovastaisena uskontona, ja kyllähän Koraanissa Lootin tarina kerrotaan n. 30 kertaa. Ja joka kerta muistetaan mainita, kuinka Sodoman asukkaat halusivat kajota miehiin ja siksi ne olivat niin syntisiä että ansaitsivat tulikiven niskaansa.
Mutta toisaalta meillä on suurat 52 ja 76, joissa kerrotaan uusi yksityiskohta Paratiisista. Muistatte varmasti hengelliset seksibotit, mutta niiden lisäksi Taivaassa "kiertelee palveluspoikia, jotka ovat kuin kallisarvoisia helmiä". IF YOU KNOW WHAT I MEAN.
Eli Paratiisissa vedetään kännit vihreissä brokadipuvuissa, ranteessa hopeakoruja ja homostellaan silloin kun mieli tekee. Kuulostaa aika Pride-henkiseltä.

53 Tähden suura

Tämä on kuuluisa suura, sillä siihen liittyy ns. Saatanalliset säkeet. Moni varmaan muistaa Rushdien samannimisen kirjan, jossa kerrottiin säkeiden (tai oikeammin jakeiden) tarina, mutta kerrataan fatwan uhallakin:
Mekan pakanat palvoivat kolmea jumalatarta ja olivat nyreissään siitä, että Muhammad puhui vain Allahista ja dissasi heidän jumalattariaan. Nyt Muhammad kuitenkin toi suuran, jossa nämä kolme mainitaan "ylhäisinä kurkina, jotka voivat toimia lähettiläinä" ts. joita voi rukoilla, ja jotka välittävät rukoukset Jumalalle. Tämä kelpasi pakanoille hyvin ja he heti totesivat Muhammadin sittenkin olevan ihan OK äijä.
Myöhemmin Muhammad kuitenkin sai ilmoituksen, että nuo jakeet eivät tulleetkaan enkeli Gabrielilta vaan Saatanalta. Hän veti ne pois Koraanista ja korvasi jakeet uusilla. Tämä ei herättänyt hyvää verta pakanoissa, mutta ei myöskään kaikissa Muhammadin opetuslapsissakaan.
Tämä on häkellyttävän rehellinen tarina: luulisi, että näin nolo tapaus yritettäisiin unohtaa mahdollisimman nopeasti, mutta tämä on ymmärtääkseni aivan yleistietoa muslimimaailmassa.

Suurat 81-114

Nämä viimeiset suurat ovat lyhyitä (lyhyin on 17 sanaa!) ja kiinnostavia. Niissä puhutaan paljon köyhien auttamisesta ja almuista. Esimerkiksi käyköön 90. Seudun suura:
"Mistäpä tietäisit, mikä on jyrkkä tie.
Vapauttaa orja
tai nälkävuotena ruokkia
sukulaisorpo
tai vaivainen köyhä
ja vielä uskoa, kehottaa kärsivällisyyteen
ja laupeuteen.
Nämä ovat oikeanpuoleisia,
mutta ne, jotka kieltävät merkkimme,
ovat vasemmanpuoleisia,
ja tuli kaartuu heidän ylitseen."

96 Alkion suura

Ramadan päättyy huomenna, joten myös #koraanisavotta on tulossa tiensä päähän, jos Jumala suo.
Mutta vielä on Ramadania jäljellä, joten tutustutaan perimätiedon mukaan ensimmäiseen Muhammadin saamaan ilmoitukseen, suuran 96 jakeisiin 1-5:
"Lue, kautta Herrasi, joka on luonut
luonut ihmisen alkiosta.
Lue; onhan Herrasi jalomielinen,
Herrasi, joka opetti kynällä,
opetti ihmiselle sen, mitä tämä ei tiennyt."
Tarinan mikaan enkeli Gabriel ilmestyi Profeetalle, painoi häntä alas ja käski: "Lue!". Muhammad vastasi, ettei pysty, ja enkeli painoi häntä uudestaan. Kolmannella kerralla Muhammad pelkäsi kuolevansa, enkeli luki suuran viisi ekaa jaetta ja ne painuivat Profeetan mieleen.
Gabriel ei varsinaisesti käytä tässä ns. yleisesti parhaaksi katsottuja didaktisia metodeita, mutta jos sillä saa tuloksia aikaan, niin kuka minä olen enkelin menetelmiä kyseenalaistamaan?

94. Huojennuksen suura

Ramadan on ohi, joten myös #koraanisavotta on tullut päätökseensä. EI ENÄÄ KOSKAAN PROFEETTATARINOITA.
94. suura kuvaa tunteen siitä, että Koraanin lukeminen on nyt takanapäin:
"Emmekö huojentaneet mieltäsi
ja laskeneet pois taakkaa,
joka oli murtaa selkäsi,
ja emmekö korottaneet mainettasi?
Vaikeutta seuraa helpotus,
niin, vaikeutta seuraa helpotus.
Kun olet valmis, ponnistele
ja kilvoittele Herraasi kohti."
Hyvää Id al-Fitriä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kadonnutta tiiliskiveä etsimässä

Tällä kertaa Tiiliskivien ystävät -lukupiirillämme oli vihdoin vuorossa tiiliskivien tiiliskivi, Marcel Proustin yli 3000-sivuinen eepos Kadonnutta aikaa etsimässä. Teos on julkaistu alunperin vuosina 1913 - 1927. Ensimmäisen osan julkaisun jälkeen puhkesi ensimmäinen maailmansota, joten toinen osa sai odottaa julkaisuaan vuoteen 1918 saakka. Ensimmäiselle osalle Proust ei meinannut löytää kustantajaa, joten hänen piti lopulta maksaa kustantajalle kirjan julkaisemisesta. Se oli suurmenestys, joten toista osaa varten kustantajat suorastaan kilpailivat teoksesta. Ranskaksi Kadonnutta aikaa etsimässä ilmestyi seitsemänä kirjana, suomennos on jaettu kymmeneen kirjaan (neljä ensimmäistä osaa on suomennoksessa jaettu kahtia). Kolme viimeistä osaa julkaistiin Proustin kuoleman jälkeen, joten niihin kirjailija ei enää ehtinyt tehdä muutoksia tai korjauksia ennen julkaisua - ja sen ilmeisesti myös huomaa. Luimme teosta Tiiliskivien ystävät -FB-ryhmässä vuoden päivät. Suomennoksen näkökulmasta

Ulysses-savotta

Tällä kertaa savotan kohteena on James Joycen mestariteos Ulysses vuodelta 1922, joka on varmaan aika yleismaailmallisesti tunnettu tosi vaikeana kirjana. Moni aloittaa, harva lukee loppuun asti. Ruben Bolling tekikin sarjakuvan " Kuvitetut klassikot: Ulysseksen puolitoista ensimmäistä sivua ". Ulysses on suomennettu kahdesti: Pentti Saarikoski käänsi sen 1964 nimellä Odysseus. Leevi Lehto teki uuden suomennoksen kirjasta vuonna 2012. Lehdon suomennos on oikea järkäle, koska se sisältää niin tajuttomasti alaviitteitä. Joillain sivuilla on enemmän suomentajan huomautuksia kuin itse tekstiä. Suhtaudun vähän ristiriitaisesti Lehdon ratkaisuun liittää näitä alaviitteitä mukaan kirjaan. Monesti ne ovat todella hyödyllisiä ja perusteltuja. Tekstin viittaukset erilaisiin roomalaiskatolisen messun osiin tai Irlannin symboleihin olisivat olleet ilmiselviä irlantilaislukijoille kirjan ilmestymisvuonna, mutta ne ovat täysin tuntemattomia suomalaislukijalle vuonna 2017. Näissä tapauk

Tuntematon sotilas (Väinö Linna)

( Heti alkuun: Hei sinä yhdeksäsluokkalainen, joka etsit epätoivoisesti plagioitavaa esseetä lukupäiväkirjaasi varten! Tämä minun arvioni on erittäin selvästi keski-ikäisen kirjoittama. Äikänopettajasi huomaa sen heti, joten jatka etsimistä. Tai vielä parempaa: kirjoita se lukupäiväkirja itse.  Protip: äikänopettajasi on jo kyllästynyt teksteihin, joissa sanotaan "suosikkihahmoni oli Rokka, koska hän oli niin rohkea". Yllättävämpi - ja arvostetumpi - veto olisi sanoa "suosikkihahmoni oli Hietala, koska hän oli niin inhimillinen". Tai jos haluat pelata ns. all-in, kirjoita "suosikkihahmoni oli Lammio, koska hän oli niin epämiellyttävä, että aloin pohtia, onko kyseessä epäluotettava kertoja".) Helmet-lukuhaasteeseen kuului lukea "suomalainen klassikkokirja", joten Suomi 100 -hengessä tartuin tietty Tuntemattomaan. En ole ikinä lukenut kirjaa aiemmin. Edvin Laineen leffaversion olen tietysti nähnyt toistakymmentä kertaa ja Mollbergin version