Kuivamustekala

Kuten monet muutkin, luin Dyynin jo myöhäisteini-iässä, ja se oli silloin täyttä rautaa. Jatko-osia en ikinä lukenut aiemmin, mutta nyt scifi-lukupiirissämme tuli haasteeksi lukea kolme ensimmäistä Dyyni-kirjaa. Kestikö Dyyni aikaa, olivatko jatko-osat mistään kotoisin? I.  Dyyni on edelleen täyttä rautaa.  Kun luin kirjan teini-ikäisenä, en malttanut laskea sitä käsistäni. Siinä oli kaikkea tajuttoman makeeta: aavikkoplaneetta, hiekkamatoja, aavikon fremeneitä taistelemassa keisarin eliittijoukkoja vastaan, Bene Gesserit -noitia ja niiden lähes-yliluonnollisia psykologisia taitoja. Ja kaiken tämän päälle vielä mukaansatempaava tarina, jossa oli juonittelua ja seikkailua. Tässä oli kaikkea, mitä hyvältä SF/F-kirjalta voi vaatia. Nyt, 20 vuotta vanhempana, nautin kirjasta edelleen täysillä. Se käsittelee kiinnostavalla ja uskottavalla tavalla uskontoa, politiikkaa, ekologiaa ja psykologiaa. Mystiset elementitkin tuntuivat oleelliselta ja ...

Luin lyhyen ajan sisään kaksi kirjaa, jotka lähtivät tosi eri lähtökohdista liikkeelle, mutta jotka kulkevat erilaisuudestaan huolimatta varsin samoja polkuja: Sherin Khankanin Nainen on islamin tulevaisuus ja Ayan Hirsi Alin Harhaoppinen: miksi islam tarvitsee nyt uskonpuhdistusta. Sherin Khankan on feministinen imaami. Hän on perustanut oman moskeijansa, jossa vain naiset saarnaavat. Hän haluaa laajemminkin uudistaa islamia tasa-arvoisempaan suuntaan. Ayaan Hirsi Ali on islamista luopunut entinen kansanedustaja, joka on profiloitunut vahvana islam-kriitikkona. Se, mikä heitä yhdistää, on ajatus nykyisten islam-tulkintojen rajoittuneisuudesta ja toiveesta, että islam muuttuisi paremmin yhteensopivaksi liberaalin modernismin kanssa. Khankan haluaa yhdistää feminismin ja islamin, mutta on aika selvää, mikä tässä on marssijärjestys. Hän kirjoittaa: "Käyttäessämme omaa älyämme sen sijaan, että vain toistelisimme sokeasti muilta saamiamme käskyjä, voimme ymmärtää profeetan...

Sofokleen neljä tragediaa ensimmäistä kertaa suomennettuina. Joka näytelmän jälkeen on myös essee suomentajalta, jossa taustoitetaan tragediaa. Selventäviä alaviitteitä on myös reilusti.  Ainoa valituksen aihe koko kirjassa on siihen käytetty paperi. Näin hieno teos, ja sitten käytetään ohutta huonokuituista paperia, johon mustekin leviää. Blaah.  Mutta joka tapauksessa tässä yhteydessä voinee aika vapaasti käyttää sanaa "kulttuuriteko". TRAAKHIIN NEIDOT Aiemmin totesin, että antiikin kreikkalaisilla oli vain kaksi tarinaa : argonautit ja Troijan sota. Unohdin kuitenkin kokonaan Herakleen urotyöt, jotka eivät suoraan liity kumpaakaan (vaikka Herakles olikin yksi argonauteista).  Tässä tarinassa Herakleen vaimo Deianeira on huolissaan, kun iso H tuo sotaretkeltään mukanaan vankina prinsessan, jonka hän mitä ilmeisimmin aikoo ottaa jalkavaimokseen. Deianeira päättää varmistaa asemansa ykkösvaimona hieromalla Herakleen viittaan ainetta, joka kentaurin mukaan toi...

I. Oikeuskäytäntö oli Ruotsissa 1600-luvulla Euroopan huippuluokkaa. Käräjät jakoivat oikeutta paikallistasolla, vaikeammat tapaukset siirrettiin hovioikeuksien ratkaistavaksi. Oikeus pyrki etsimään totuutta. Syyttömän rankaisu tai syyllisen vapauttaminen olisivat pahoja asioita, jotka langettaisivat Jumalan vihan koko valtakunnan ylle. Siksi oikeudet halusivat todisteita. 1600-luvulla ei tietenkään ollut rikosteknistä tutkintaa, joten todistelu oli oikeudenkäynneissä tärkeässä roolissa. Todistajiin ei kuitenkaan noin vain luotettu ja oikeudet punnitsivat tarkkaan todistajien luotettavuutta. Tällaiset tarkat oikeusistuimet olivat aika pulassa, kun eteen tuli noituuden kaltaisia juttuja, jotka eivät miltään osin pohjautuneet mihinkään todelliseen. Noituuteen uskottiin kyllä, mutta todisteita sellaisesta on tietysti varsin hankalaa saada. Siksi oikeusistuimet aika usein määräsivät syytetyn etsimään itselleen myötävannojia - 12 hyvämaineista ihmistä, jotka vannovat, että syytetty o...

Tämä on osa Hogarth Shakespeare -sarjaa, jossa nykykirjailijat tekevät uusia versioita Shakespearen näytelmistä. Mediamoguli on Kuningas Lear siirrettynä yritysmaailmaan. Henry Dunbar oli suuren media-imperiumin johtaja, joka meni siirtämään yhtiönsä johdon häikäilemättömille tyttärilleen. Palkkioksi nämä lahjoivat Dunbarin henkilääkärin suistamaan hänet hillittömillä lääke- ja myrkkyannoksilla psykoosiin. Kolmas tytär, joka on kunnollinen, yrittää kuitenkin auttaa isäänsä. En ole ikinä nähnyt Kuningas Learia, mutta tunnen juonen jotenkuten. Mediamoguli vaikuttaisi seuraavan tarinaa aika tarkasti.  Tämä oli muuten ihan ok tarina, mutta toinen tyttäristä, Megan, oli kliseinen psykopaattihahmo, joka tietty fantasioi sängyssäkin ihmisten tappamisesta. HOH HOIJAA.

Dante Alighierin Jumalainen näytelmä on kirjoitettu vuonna 1320. Se jakautuu kolmeen osaan: Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi. Helvetissä on 34 laulua, muissa 33, yhteensä siis 100. Yhden laulun pituus on suunnilleen seitsemän sivua, joten koko teoksella on mittaa reilut 700 sivua.  Kirja on suomennettu kahdesti: Eino Leino käänsi sen vuonna 1912 ja Elina Vaara vuonna 1963. Tyyni Tuulio on tehnyt teokseen kattavan selitysosion, joka löytyy Vaaran käännöksen lopusta. Luimme Jumalaista näytelmää Tiiliskivien ystävät -lukupiirissämme syyskuusta 2018 maaliskuuhun 2019.  HELVETTI Laulut 1–7 Dante eksyy metsässä, pelästyy petoeläimiä ja kohtaa Vergiliuksen. Tämä kertoo Danten kuolleen rakastetun Beatricen lähettäneen hänet opastamaan ja suojelemaan Dantea. Ja suojelu onkin ehkä tarpeen, sillä portilla odottavat kuuluisat sanat: "Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää". Vaara on suomentanut tämän "heittäkäätte, sisälle kävijät, pois kaikki toivo",...

Westoverin omaelämäkerrasta tehtiin sen julkaisun aikaan useita lehtijuttuja, joten kuvittelin etukäteen suunnilleen tietäväni, mitä kirja käsittelee: Tara kasvoi kiihkouskonnollisessa survivalistiperheessä, jossa kouluja pidettiin aivopesupaikkoina. Siksi hänen ensimmäinen kosketuksensa koulutuksen maailmaan tuli vasta yliopistossa. Siksi hän ei tiennyt esimerkiksi, mitä tarkoittaa "holokausti". Yliopisto-opiskelu oli siis ymmärrettävästi hyvin hankalaa - mutta myös hyvin silmiä avaavaa. Ja kyllä, kirja kertoo kaikesta tästä, mutta tuosta kuvauksesta puuttuu vielä aika paljon. Taran perheen omituisuudet eivät nimittäin todellakaan rajoittuneet siihen, että lapset eivät pääse kouluun. Ei lähimainkaan. Perheen isä uskoo sakeisiin salaliittoteorioihin, joiden mukaan Illuminati hallitsee maailmaa, mahdollisesti Saatanan kanssa. Lääkärit ovat pahin Illuminatin välikappale yhdessä koulujen kanssa, joten niiden myrkkyjä pitää välttää viimeiseen asti.  Taran vanhemmat ova...