Kuivamustekala

Tämä on osa Hogarth Shakespeare -sarjaa, jossa nykykirjailijat tekevät uusia versioita Shakespearen näytelmistä. Mediamoguli on Kuningas Lear siirrettynä yritysmaailmaan. Henry Dunbar oli suuren media-imperiumin johtaja, joka meni siirtämään yhtiönsä johdon häikäilemättömille tyttärilleen. Palkkioksi nämä lahjoivat Dunbarin henkilääkärin suistamaan hänet hillittömillä lääke- ja myrkkyannoksilla psykoosiin. Kolmas tytär, joka on kunnollinen, yrittää kuitenkin auttaa isäänsä. En ole ikinä nähnyt Kuningas Learia, mutta tunnen juonen jotenkuten. Mediamoguli vaikuttaisi seuraavan tarinaa aika tarkasti.  Tämä oli muuten ihan ok tarina, mutta toinen tyttäristä, Megan, oli kliseinen psykopaattihahmo, joka tietty fantasioi sängyssäkin ihmisten tappamisesta. HOH HOIJAA.

Dante Alighierin Jumalainen näytelmä on kirjoitettu vuonna 1320. Se jakautuu kolmeen osaan: Helvetti, Kiirastuli ja Paratiisi. Helvetissä on 34 laulua, muissa 33, yhteensä siis 100. Yhden laulun pituus on suunnilleen seitsemän sivua, joten koko teoksella on mittaa reilut 700 sivua.  Kirja on suomennettu kahdesti: Eino Leino käänsi sen vuonna 1912 ja Elina Vaara vuonna 1963. Tyyni Tuulio on tehnyt teokseen kattavan selitysosion, joka löytyy Vaaran käännöksen lopusta. Luimme Jumalaista näytelmää Tiiliskivien ystävät -lukupiirissämme syyskuusta 2018 maaliskuuhun 2019.  HELVETTI Laulut 1–7 Dante eksyy metsässä, pelästyy petoeläimiä ja kohtaa Vergiliuksen. Tämä kertoo Danten kuolleen rakastetun Beatricen lähettäneen hänet opastamaan ja suojelemaan Dantea. Ja suojelu onkin ehkä tarpeen, sillä portilla odottavat kuuluisat sanat: "Ken tästä käy, saa kaiken toivon heittää". Vaara on suomentanut tämän "heittäkäätte, sisälle kävijät, pois kaikki toivo",...

Westoverin omaelämäkerrasta tehtiin sen julkaisun aikaan useita lehtijuttuja, joten kuvittelin etukäteen suunnilleen tietäväni, mitä kirja käsittelee: Tara kasvoi kiihkouskonnollisessa survivalistiperheessä, jossa kouluja pidettiin aivopesupaikkoina. Siksi hänen ensimmäinen kosketuksensa koulutuksen maailmaan tuli vasta yliopistossa. Siksi hän ei tiennyt esimerkiksi, mitä tarkoittaa "holokausti". Yliopisto-opiskelu oli siis ymmärrettävästi hyvin hankalaa - mutta myös hyvin silmiä avaavaa. Ja kyllä, kirja kertoo kaikesta tästä, mutta tuosta kuvauksesta puuttuu vielä aika paljon. Taran perheen omituisuudet eivät nimittäin todellakaan rajoittuneet siihen, että lapset eivät pääse kouluun. Ei lähimainkaan. Perheen isä uskoo sakeisiin salaliittoteorioihin, joiden mukaan Illuminati hallitsee maailmaa, mahdollisesti Saatanan kanssa. Lääkärit ovat pahin Illuminatin välikappale yhdessä koulujen kanssa, joten niiden myrkkyjä pitää välttää viimeiseen asti.  Taran vanhemmat ova...

Bregmanin kirja alkaa Roslingin kirjan yhteenvedolla: heti kolmannella sivulla on Gapminderista lainattu pallokuvio maailman maiden vaurastumisesta ja terveyden lisääntymisestä. Maailma on siis muuttunut huomattavasti paremmaksi paikaksi jne. Bregmanin kysymys on: mitäs nyt sitten tehdään? Mikä on meidän visiomme? Vuosisatojen ajan utopia on ollut, että köyhyys ja taudit katoaisivat. Nyt kun olemme lähes saavuttaneet tuon tavoitteen, mistä me enää unelmoimme? Mikä on nykyihmisen utopia? Koska korjattavaa kyllä olisi. Vaikka olemmekin superrikkaita ja terveitä, olemme myös masentuneita ja ahdistuneita. Kaikki ei ole kunnossa, jotain tarttis tehrä.  Bregmanin ratkaisu on perustulo. Ilmaista rahaa kaikille, kuten kirjan nimessäkin sanotaan. GiveDirectly on yksi maailman parhaista hyväntekeväisyysjärjestöistä. Se saa uskomattomia tuloksia aikaan: heidän avunsaajansa pääsevät eroon köyhyydestä, kouluttavat lapsensa, saavat vähemmän mutta terveempiä l...

SKS:n kansanperinnearkistosta löytyy kosolti kummitustarinoita. Riku Kauhanen on käynyt näitä läpi ja kerännyt kirjaan edustavia esimerkkejä nimenomaan sotiin liittyvistä kummitusjutuista. Kansanperinteelle tyypillisesti näissä jutuissa eivät paikat ja aikakaudet ole aina niin tarkkoja. Samasta paikasta saatetaan kertoa 30-luvulla, kuinka siellä kummittelevat sisällissodassa tapetut sotilaat, mutta 50-luvulla kummitukset ovatkin jatkosodassa ammuttuja venäläisiä. Etenkin isonvihan ajan vainolaistarinoita on siirretty suoraan sisällissodasta kertoviin tarinoihin.  Huvittavin esimerkki oli tarina, jossa kummitukset olivat "isonvihan aikana tapettuja kommunisteja"! Kirja perustuu Kauhasen graduun, ja se on varmasti ollut tosi hyvä gradu, mutta ei tämä minua tietokirjana innostanut. Kirja koostuu lähinnä kansanperinnearkistosta ja muista lähteistä kerätyistä tarinoista, jotka on lainattu kirjaan kokonaisuudessaan. Useimmat tarinat eivät ole kovinkaan mielenkiintoisia,...

Huiput olivat ennen surkeita.  1920-luvulla kaksinkertaista volttia uimahypyissä pidettiin "liian vaarallisena", ja sen kieltämistä urheilukilpailuissa harkittiin. Nykyisin parhaat seiskaluokkalaiset urheiluluokan oppilaani tekevät kolminkertaisia voltteja. 1970-luvulla piin desimaalien muistamisen ennätys oli 500 numeroa. Viisi sataa! Pienellä harjoituksella kuka tahansa pystyy muistamaan 500 desimaalia! Nykyinen ennätys on yli 100 000 desimaalia.  Miksi ennen sitten oltiin niin huonoja? Lähinnä siksi, ettei harjoittelun merkitystä ymmärretty ennen yhtä hyvin kuin nyt. Paavo Nurmi oli ylivoimainen, koska hänellä oli tiukka harjoitusrutiini ja hän mm. kellotti omia juoksujaan - mikä oli täysin ennenkuulumatonta siihen aikaan Ericsson on asiantuntija asiantuntijuudessa. Hän tuli tunnetuksi Malcolm Gladwellin tiivistäessä Ericssonin tutkimuksen "10 000 tunnin säännöksi", jonka mukaan huipulle pääsemiseen vaaditaan 10 000 tunnin harjoittelu. Todellisuudessa ...

Antiikin tragediat ovat välillä vähän hankalia; ei siksi, että teksti olisi jotenkin vaikeaselkoista, vaan siksi, että henkilöt käyttäytyvät usein aika kummallisesti. Heidän toimintansa ja moraalinsa on välillä hyvin vierasta, lähes käsittämätöntä. Medea päättää tappaa omat lapsensa kostaakseen Iasonille? O-kei. Kaikki haluavat tappaa Ifigeneian, jotta sotajoukko saisi tuulta purjeisiin? Mikä näitä ihmisiä vaivaa? Sitä vastoin Oresteian hahmot ovat piristävän ymmärrettäviä motiiveiltaan. Klytaimnestra haluaa tappaa Agamemnonin kostoksi Ifigeneian uhraamisesta, ja myös siksi, että Klytaimnestralla on parhaillaan hyvät sutinat menossa Aigheiosteksen kanssa. Tämä on selkeää. Orestes tuntee päättämättömyyttä: hän ei haluaisi jättää isäänsä kostamatta, muttei oikein haluaisi tappaa äitiään. Tähänkin voi samaistua. Pallas Athene haluaa saada vanhojen ja uusien jumalien erilaiset oikeuskäsitykset sovitettua yhteen. Kukapa meistä ei olisi ollut vastaavassa tilanteessa...