Janne Nummela, Tommi Nuopponen ja Jukka Viikilä: Ensyklopedia (Poesia, 2011)
Tämä on kirja jota ei voi lukea kovin paljon kerrallaan. Vaikka sen nimi ja muoto viittaavat tietosanakirjaan, on Ensyklopedia perusrakenteeltaan jopa antiteesi tietosanakirjalle: siitä ei voi löytää mitään tietoa etsimällä hakusanoilla. Vaikka sattuisikin löytämään oikean hakusanan, harvemmin onnistuu saamaan aiheesta lisää tietoa tämän kirjan avulla. Sitä vastoin voi saada oivallusta, häkeltymistä ja hupia.
Kirjan tekstipätkistä vajaa puolet on lainattu muualta, lähinnä Aelianuksen eläinkertomuksista, bysanttilaisesta Suda-tietosanakirjasta ja Diderotin Encyclopédiestä. Loput ovat kirjailijoiden (lähinnä Nummelan ja Viikilän) proosarunoutta. Kirjan tekee erityisen kiehtovaksi se, ettei aina ole ilmiselvää, kummasta on kyse: proosarunosta vai todellisesta tietosanakirjatekstiksi tarkoitetusta pätkästä. Se pistää miettimään tiedon käsitteen muuttumista: erityisesti Sudan artikkelit vaikuttavat usein nykylukijan silmin ennemminkin moraalisaarnoilta tai jopa lyhytfiktiolta.
Miinuksena täytyy tosin todeta, että turhan usein aiheet pyörivät pornon ja sukuelimien ympärillä. Kirjailijat ovat ilmeisesti kuluttaneet paljon aikuisviihdettä tämän kirjoittamisen aikaan, ja se heijastuu tekstiin vähän liiankin suoraan.
Suosittelen vahvasti lukemaan ensin Ensyklopediaa kymmenisen sivua - ja sitten vaihtamaan äkillisesti Wikipediaan. Yhtäkkiä tavanomaisetkin kuvaukset alkavat kuulostaa fantastisilta ja runollisilta. Vai mitä sanotte esimerkiksi sivusta Muuli:
"Muuli perii vanhempiensa hyvät ominaisuudet: se on vähään tyytyvä, kestävä, pehmeä- ja varma-askelinen (aasin ominaisuuksia) ja voimakas, rohkea ja kylmyyttä hyvin sietävä (hevosen ominaisuuksia)."
Kommentit
Lähetä kommentti